Suomen paras palvelun tuotteistus

Se on konkreettinen, helposti ymmärrettävä ja ylittää asiakkaan tarpeen moninkertaisesti. Muun muassa Seinäjoen kirjastosta löytyvä valmiiksi pakattu kirjakassi on esimerkki täydellisesti tuotteistetusta asiantuntijapalvelusta. Tuotteistuksellahan tarkoitetaan usein aineettomien palvelujen paketointia asiakkaalle mieleiseen muotoon.

Kirjakassi on nimensä mukaisesti kirjoja sisältävä kassi, mutta erikoiseksi sen tekee sisältö. Kirjaston työntekijä on valinnut juuri sen kassin teeman, perehtynyt kirjallisuuteen, valinnut kirjat, hakenut ne hyllystä ja pakannut siististi kassiin asiakasta odottamaan. Taustalla tässä on todennäköisesti useamman vuoden opinnot ja harrastuneisuus, jotka nyt on jalostettu tuotteeksi. Asiakkaan iloksi koko palvelu on luonnollisesti maksuton.

Tämä voi tuntua helpolta ja itsestään selvältä, mutta kuinka moni arkkitehti, juristi, koneenpiirtäjä tai ohjelmoija on onnistunut samassa? Tuntihinnalla mennään kuten aina ennenkin. Kirjaston työntekijä on siis poikkeuksellisen taitavasti muuttanut oman osaamisensa ja asiantuntemuksensa käsin kosketeltavaksi tuotteeksi. Huikeaksi tämän tuotteistuksen tekee ainakin neljä asiaa:

1. Kirjastonhoitaja on selättänyt palvelubusineksen painovoiman, eli onnistunut tuottamaan palveluaan varastoon. 
2. Asiakas säästää aikaa, päätyy todennäköisesti parempaan lopputulokseen ja yllättyy iloisesti. Odotukset siis ylittyvät. Eikä tarvitse edes jutella asiakaspalvelijoiden kanssa.
3. Palvelu on äärimmäisen helppo ymmärtää. Ei mobiilisovellusta, QR-koodia tai älymustetta, vaan kassillinen kirjoja.
   Kassikin muuten kuuluu pakettiin ja asiakkaan tarvitsee ainoastaan valita haluamansa teema.
4. Palvelu houkuttelee uusia asiakasryhmiä ja lisää lainattujen kirjojen määrää. Ei siis tarvitse olla suuri Kafkan tuntija lainatakseen kymmenen kirjaa muutamassa minuutissa. Asiakasmäärän ja palveluiden käytön lisääminen on koko tuotteistamisen idea.

Onnittelut siis Seinäjoen (ja toki minkä tahansa muunkin) kirjaston tuotteistajille. Hienoa tässä palveluinnovaatiossa on myös se, että tuskin sitä on näillä lakeuksilla keksitty. Palveluita kehitettäessä pitää välillä nöyrtyä ja kopioida parhaat ideat muualta. Kassiakaan ei siis kannata keksiä uudestaan.

Jos kirjakassi ei mielestäsi ole Suomen paras palvelun tuotteistus, niin vinkkaa ihmeessä meille vielä paremmin tuotteistetusta palvelusta!

Ville Orrenmaa

Miltä maanviljelijä näyttää?

Maanviljelijä on mies, joka ajelee pelloilla traktorillaan erilaisia vempeleitä perässään vetäen. Eipä siinä paljoa muuta tarvitse kuin kylvää, korjata sato, myydä se kauppaan ja rahat napsahtavat tilille. Mitä siinä muutamat paperityöt enää painaa, kun emäntä ne kuitenkin tekee. On se vaan niin helppoa!

”Helpon työn” arkirealismi on kuitenkin tätä: kylvinkoneen kanssa ei peruuteta vantaat maassa. Hydrauliikkaliittimet pitää putsata aina ennen liittämistä. Kun mäntäkalvopumppu on rikki, ruiskutus ei onnistu. Ruiskun puomin pää peruuttaa sisäkurvissa, jos traktori kääntyy jyrkästi.

Ja monta sataa muuta muistettavaa asiaa siinä sivussa. Eikä se emäntäkään välttämättä niitä paperitöitä tee.

Vaikka viisi vuotta olen maatilan arkea elänyt päivittäin, on pakko tunnustaa, että sivusta seuraamalla saa liian ruusuisen käsityksen asioiden kulusta. On ollut helppo vain katsoa ikkunasta traktorien vilinää, mutta koska  ei ole ollut pakko osallistua itse, mielikuvat ovat jääneet kauaksi todellisuudesta.

Onneksi on Nicekone.

Vuoden aikana reipas naisporukka on ottanut viljelyn konekannasta mittaa tositarkoituksella. Valmiuksia konetyön tekemiseen on saatu käytännönläheisten lähiopetuksien kautta. Traktorin kopissa on huudettu, naurettu ja kikatettu, mutta samalla myös opittu. On ruuvattu ruiskun suuttimia ja öljynsuodattimia, tutkittu kiertokoetaulukoita ja puitu ruista.

On onnistuttu. On ymmärretty. On opittu arvostamaan.

Täysinoppineeksi ei Nicekoneessa tule kukaan, mutta opiskelun myötä on monelle syntynyt halu tietää aiheesta lisää. Monella tilalla onkin kasvukauden aikana tapahtunut jotain siellä ennennäkemätöntä: Emännät ajavat traktoreilla, äestävät, kylvävät ja jopa puivatkin! Muutamat ovat hankkineet itselleen virallisen ruiskutuspätevyydenkin. Ja mikä parasta, olenpa kuullut huhuja, jossa isäntäkin on saanut jotain uutta tietoa emännän koulutuksista.

Miltä siis maanviljelijä nyt näyttää? Kun sato on korjattu ja jyvät on kärryillä, hän istuu puimurin kopissa lippis ja Peltorit päässä ja hymyilee tyytyväisenä. Nyt minäkin ymmärrän edes vähän paremmin, miksi.

Jenni Koski

Projektipäällikkö, Nicekone–hanke

Frami Oy

Kokeilemalla kehittäminen on tapa suunnitella

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – vai onko? Harmillisesti iso osa suunnitelmista ei nimittäin koskaan toteudu. Suunniteltaessa kun paljastuu aina lisää mahdollisia riskejä ja sudenkuoppia, joiden välttelemiseksi täytyy taas suunnitella vähän lisää. Ja aina kun suunnittelee riittävän pitkään, riski siihen, ettei tee mitään, kasvaa.

Nopean kehittämisen ideologiassa lähtökohtina toimivat kokeilu ja nopeus. Tyypillistä tälle on idean vieminen käytäntöön alustavassa muodossa tai pienimuotoisena. Tällöin havaintoja ja tietoa asiakkaiden ja käyttäjien tarpeista sekä käyttäytymisestä saadaan nopeasti. Näiden perusteella ideaa voidaan edelleen kehittää eteenpäin.

Kokeilemalla kehittäminen ei siis ole suunnittelun hylkäämistä, vaan uusi tapa suunnitella. Menestyvä liiketoiminta perustuukin yhä useammin tähän; uusien asiakas- ja loppukäyttäjäryhmien ja asiakastarpeiden tunnistamiseen sekä nopeaan ratkaisujen kehittämiseen – kokeilemalla.

Nopeassa kehittämisessä ideoita kerätään sekä asiakkailta että henkilöstöltä. Asiakasrajapinnasta saatavan tiedon hyödyntäminen ja kytkeminen yrityksen strategiaan tai liiketoimintamalliin on nopean kehittämisen kannalta keskeistä. Haasteita liittyy myös asiakastyötä ja kehitystyötä tekevän henkilöstön vuorovaikutuksen rakentamiseen ja hyödyntämiseen. Miten henkilöstön innovatiivisuutta voisi rohkaista, kanavoida ja hyödyntää? Millä menetelmillä ja työkaluilla asiakaslähtöistä ja työntekijälähtöistä innovaatiotoimintaa voidaan tukea? 

Kokeilevan kehittämisen merkitys lisääntyy. Aiheesta lisää ”Miksi joku on aina edellä?” –seminaarissa Framissa keskiviikkona 28.8.13. Luvassa on innostavia puheenvuoroja ja käytännön esimerkkejä. Tervetuloa kuulemaan lisää!

Kiinnostuneille myös vinkkinä kokeilemalla kehittämisen opas (vol 1) osoitteessa www.innovaatioverkosto.fi


Hannemari Niemi
Kehittämispäällikkö, Frami Oy

Liikeidean arvo moninkertaiseksi

Suurin osa liikeideoista on tuomittu epäonnistumaan jo syntyessään. Tämä ei suinkaan johdu tuotteen tai palvelun huonoudesta, vaan siitä että liikeidea jää nimensä mukaan ideaksi. Liikeideoinnin lisäksi syntymään pitäisi saada myös toimintaa – nimittäin liiketoimintaa. Liikeidean jalostamisessa liiketoiminnaksi ylivoimaisesti vaikeinta on aloittaminen. 

Kokeile siis näitä yksinkertaisia vinkkejä, niin olet jo pitkällä.

1. Saa idea, tai useampi. Paljon on enemmän tässä vaiheessa, mutta välillä ideoista pitää myös pystyä luopumaan. Yhdistele ja kyseenalaista: Voisiko mieskin haluta parturissa päähieronnan tai hiustenpesun?

2. Tee itse uutuustutkimus Googlella. Tarkasta onko joku muu jo keksinyt ja toteuttanut saman idean. Jos lippalakkiin upotettuja taskulamppuja tai ostoslistoja tekeviä mobiilisovelluksia on jo pilvin pimein, niin voi olla viisasta keksiä jotain muuta.

3. Mieti tuotteen tai palvelun hyötyjä. Pelkkä erilaisuus ei aina riitä. Opettele kertomaan miten ideasi parantaa asiakkaasi elämää. Onko esimerkiksi uusi halkomakoneesi nopeampi, turvallisempi, halvempi, hiljaisempi, kevyempi vai pelkästään erilainen?

4. Puhu ideasta, mutta älä kaikille. Kysy potentiaaliselta asiakkaalta mielipidettä mahdollisimman pian. Muista toki salassapito, jos sillä on merkitystä. Varmin tapa hukata liikeide on olla kertomatta siitä kenellekään.

5. Konkretisoi liikeidea prototyypillä, piirroksella tai testillä. Vaikka liikeidea on itsellesi kristallinkirkas, ei se välttämättä ole sitä tulevalle asiakkaalle tai rahoittajalle. Oli sitten kyseessä polkupyörä tai nettisivu, niin kuva auttaa aina. Jos mahdollista, niin todista että lupaamasi hyödyt toteutuvat.

6. Pidä alusta asti mielessä myös kaupallistaminen. Heti alkuvaiheessa on hyvä ajatella asiakkaita. Jos et pienen pohdinnan jälkeen osaa nimetä yhtään asiakasta tai käyttäjää, niin kaupallistaminen voi olla kivinen tie. Mieti myös kuka liikeidealla tekisi businesta. Perustatko oman yrityksen, vai myytkö kenties idean tavalla tai toisella jollekin muulle.

Jos liikeideasi vaikuttaa tässä vaiheessa edelleen lupaavalta, niin apua idean jalostamiseen ja liiketoiminnan suunnitteluun on tarjolla runsaasti. Apua ja sparrausta kannattaa hakea jo heti idean saamisen jälkeen, niin et jää yksin ideasi kanssa ja eteneminen nopeutuu. Esimerkiksi Protomo Seinäjoki tarjoaa maksutonta neuvontaa, sparrausta, toimitiloja ja tietoiskuja aloittaville yrittäjille tai uudesta liiketoiminnasta kiinnostuneille.

Ville Orrenmaa
Projektipäällikkö

Myyntityön logiikka on maustettua

Myyntityössä voidaan hyödyntää monenlaisia malleja ja prosesseja: on ratkaisumyyntiä, strategista myyntiä, voidaan myydä konsepteja, myyntiä voidaan lähestyä asiakaslähtöisesti, jne. Eri mallit ja myyntistrategiat toimivat myynnin työkaluina, joita oikein hyödyntämällä päästään tehokkaammin ja varmemmin tahdottuun lopputulokseen. Loogista eikö totta?

Mikään malli tai strategia ei kuitenkaan itsessään saa aikaan onnistuneita kauppoja, vaan tarvitaan näitä työkaluja käyttäviä välikäsiä, ihmisiä.

Olen ollut viime aikoina kiinnostunut matematiikasta. Remontoimme parhaillaan taloa ja ruokapöydän päälle tuleva kolmen valaisimen ryhmä noudattaa kultaisen leikkauksen mittasuhteita. Kaavoissa on kivaa struktuuria ja tehtävien ratkaisu tuottaa kiksejä.

Lukioaikoina olin erityisen kiinnostunut geometriasta ja trigonometriasta, logiikassa olin suorastaan surkea. Myyntityöstä on kuitenkin löydettävissä enemmän logiikan kuin geometrian tai trigonometrian lainalaisuuksia, vaikka kai myyntiprosessin voisi kuvata jonkinlaisena geometrisena kuvionakin.

Jos A, niin B

Perinteisen logiikkanäkemyksen mukaan myyntityön kaava voisi näyttää esimerkiksi tältä:

Jos A, niin B
A= Myyjällä on hyvä tuote.
B= Asiakas ostaa tuotteen.

Jos A, niin B:
Jos myyjällä on hyvä tuote, niin asiakas ostaa tuotteen.
A: myyjällä on hyvä tuote
Siis B asiakas ostaa tuotteen

Myyntiprosessi noudattaa vain harvoin perinteisen logiikkanäkemyksen mukaista etenemistä alkuehdoista johtopäätökseen. Inhimillisistä syistä myyntiprosessi on usein varsin polveileva ja prosessin etenemiseen vaikuttaa myös myyjän ja asiakkaan välinen dynamiikka.

Välillä dynamiikka toimii sulavasti ja joskus osapuolet eivät löydä toisiaan lainkaan. Milloinkaan ei voi tietää, millaiseen tilanteeseen yhteydenotto tulee. Onko jompikumpi osapuolista kiireinen? Väsynyt? Onnellinen? Peruspessimisti vai uudelle avoin? Tällöin tilannetaju ja vastapuolen tilanteen ymmärtäminen auttaa.

Loogisesti etenevään myyntiprosessiin on ujutettava tilannekohtaisia mausteita, kuten esimerkiksi huumoria tai tilastotietoa. Tilannehallintaa ja sosiaalisia taitoja voi niitäkin opiskella – tiettyyn rajaan asti. Liian opeteltu ja manööverimäinen käyttäytyminen huomataan nopeasti ja voi pahimmassa tapauksessa kääntyä itseään vastaan. Puhdas henkilökemioiden toimivuus onkin ensisijaisen tärkeää henkilökohtaiseen kontaktointiin perustuvassa myynnissä.

Kun pelaa peliä omalla persoonallaan, saa kokea niin onnistumiset kuin myyntityön ajoittaisen raakuuden hyvin henkilökohtaisesti.

Parhaimmillaan myyntityö on onnistumisten ilotulitusta vahvistaen tunnetta, että asioita on tehty oikein. Henkilökohtainen tunnetila on looginen jatke aikaisemmista tapahtumista. Jokaisen tulisi kokea onnistumisen tunteita sopivin väliajoin, sillä onnistumiset ruokkivat motivaatiota ja tekemisen meininki pysyy yllä.

Loogiseen ajatteluun voi turvautua myös vastoinkäymisen kohdatessa: loogisella päättelyllä voi löytää oppimisen paikat ja epäonnistumiseen johtaneet syyt.

Hyvässä paketissa monta osaa 
 
Kun työtä tehdään henkilökohtaisella tasolla, on luotettava oman tiedon, taidon ja persoonan voimaan. Tähän kun lisätään arvot, moraali ja motivaatio kasassa on melko hyvä paketti. Asioiden ja tekojen välisen loogisuuden ymmärrys täydentää pakettia entisestään.

Kuulun itse siihen ihmisryhmään, joka ei osaa olla mitään muuta kuin mitä on. En useinkaan tiedosta vieväni myyntiprosessia eteenpäin loogisesti, vaikka tosiasiassa toiminkin niin. Oma toiminta tuntuu olevan automatisoitua persoonan päsmäröidessä päällimmäisenä ja logiikan piileskellessä jossain siellä alla. Kun laskelmoivuus ja toiminnan loogisuus hetkessä tuntuvat vierailta, on vain luotettava omaan persoonaan ja viehätysvoimaan.

Jos A, niin B
A= Aurinko paistaa ja on lomaa
B= Hyvä kesäfiilis

Jos A, niin B:
Jos aurinko paistaa ja on lomaa, niin on hyvä kesäfiilis
Siis B: On hyvä kesäfiilis!!


Maria Ahvenniemi  

Vinkkejä Nykypäivän Salapoliisin ammattitaidon ylläpitämiseen

Salapoliisin työ on vaikeaa mutta kiinnostavaa. Sanotaan, että hyvä etsivä on kärsivällinen, tarkka ja hyvin koulutettu. Hän on tietoinen, että ratkaisu löydetään vähäistenkin johtolankojen avulla. Samalla hän on valmis toimimaan ja käyttämään kekseliäisyyttään joka hetki.

Alalla pitkään toimineet ovat oppineet käyttämään erilaisia menetelmiä selvittämään asioiden perinpohjaisia syitä ja keksimään vaihtoehtoja ratkaisuihin.

Nykypäivän salapoliisityötä tehdään muun muassa yrityskehityspalveluiden parissa.

Salapoliisikaan ei toimi kenttätyössään yksin, vaan hänellä on tukiverkostonsa. Sherlock Holmesilla oli luottoystävä ja tuki tohtori Watsonista, kun taas nuorten rakastama Viisikko liikkui aina ryhmässä. Liekö tässä taustalla se, että salapoliisien on syytä myös testauttaa ajatuksiaan muilla ihmisillä, ja luottaa tukiverkoston ammattitaitoon ja monialaiseen osaamiseen. Yhdessä ratkaisut ovat entistä kekseliäämpiä!

Salapoliisin työtäkin pitää harjaannuttaa, jotta ammattitaito pysyy yllä. Tässä on muutamia harjoituksia Nykypäivän Salapoliisiksi halajaville tai sen parissa työskenteleville.

Pidä aistit valppaina! Harjoittele tekemään päätelmiä ihmisten äänen ja puhetavan perusteella sekä kiinnitä huomiota erilaisiin tuntomerkkeihin. Tee havaintokykyäsi ja ongelmanratkaisukykyäsi kehittäviä harjoituksia, jotta aistit pysyvät valppaina. Salapoliisin on myös hyvä pitää hyvää huolta omasta jaksamisestaan ja vireystasostaan. 

Jäljittäminen: Jäljittele mielessäsi toisen henkilön elämänkertomusta ja kuuntele tarkkaan mitä hänellä on sanottavaa. Poimi tarinasta matkan varrelta kiinnostavia jälkiä, joihin kannattaa kysyä tarkennusta. Voi löytää jotain olennaista ratkaisujen kannalta. Näitä ”jalanjälkiä” voivat olla erilaiset rajapintojen väliset asiat, kuten vapaa-ajan kiinnostuksen kohteet, erilaiset harrasteet, substanssissa olevat ystävät ja tuttavat sekä verkostot. 

Todistusaineisto: Päättele jäljistä, mistä oikein on kyse. Harjoittele löytämään lukemattomien kysymysten perusteella se ”punainen lanka”. Yhdistä jäljet ja tee päätelmiä.

Mutta mikä on kaikkein tärkeintä Nykypäivän Salapoliisille, jotta päästään positiiviseen tulokseen? Auta tutkittavaa päättelemään itse oikea reitti ja löytämään ”se punainen lanka”.

Kesäterveisin,
Nykypäivän Salapoliisin työtä harjoittava Kirsi Mattila

Kokeilemalla koheltaen

Kansallisen innovaatioverkoston InnoExperimentin Kokeilemalla kehittämisen opas rohkaisee nimensäkin mukaisesti nopeisiin testauksiin ja protoiluihin.

Uutena (yli)innokkaana verkoston suunnittelija luen opasta kuin viimeistä päivää: ’… lähdetään siitä ajatuksesta että kaiken menestyvän liiketoiminnan taustalla on eri tavalla toimimista. Jokainen ymmärtää että kukaan ei opi luistelemaan tai uimaan lukemalla kirjoja vaan menemällä jäälle ja veteen. Vasta menemällä veteen oppii sen kontekstin lainalaisuudet. Vasta kokeilu synnyttää tarvittavan, tiedon, ymmärryksen ja kokemuksen. Samalla lailla, aidosti uutta, strategisesti suunniteltua toimintaa ja tarjoamia ei synny suunnittelemalla vaan kokeilemalla kehittäen. Vasta kokeilut synnyttävät toimintasuunnitelman, ei päinvastoin.’

Kokeilukulttuuri on nostanut päätään viime vuosina ja se näkyy myös toisessa työmaassani Tapahtumalataamo-hankkeessa, jossa kehitämme Seinäjoen seudun pk-kokoluokan tapahtumia. Tapahtumalataamon ajatuksena on uusien käyttäjälähtöisten tapahtumien suunnittelu ja pilotointi.

Peruspessimistinä ja perfektionistina sanat heittäytyminen, kokeilu tai protoilu eivät suoranaisesti kuulu sanavarastooni. Mitä jos mokaa? Mitä ihmiset ajattelee? Koitan sulkea nuo ajatukset mielestäni, epäonnistuminenkin on nyt vaihtoehto.

14.3.2013 Helsinki
Innovaatioverkoston järjestämässä Innovaatiotyökalupäivässä harjoitellaan THINKKIT-työkalujen käyttöä Ideone Oy:n johdolla. Olen jo aikaisemmin tiiraillut kyseisen paketin sisältöjä etsiessäni sopivaa toimintamallia hankkeemme työpajojen toteutukseen.

Haukoin henkeäni kun konsultti Liina vetäisi pakasta Thinkkitin pelilaudan; näin jo sieluni silmin, kuinka asukastapaamisemme täyttää eloisa puheensorina ja uusista tapahtumaideoista palavat silmät. Tämän minä haluan, maksoi mitä maksoi!

19.3.2013 Jalasjärvi
Olen tuunannut alkuperäisestä GPS Enterprise -työkalusta oman versiomme uusien tapahtumaideoiden käyttöön. Uusia tapahtuma-aihioita lähdetään miettimään erilaisten teemojen kautta: kaikille avoin, kestävä kehitys, nuorten ehdoilla, some-ulottuvuus, Ikääntyminen, osallistaminen jne. Työpajan ikärakenne on hajanainen ja mukana myös nuorisovaltuustolaisia.

Ensimmäisen 15 minuutin jälkeen tapahtumakehittäjä Osku Ketola heittää merkitsevän katseen: Päivi, tämä on liian vaikea malli. Tajuan välittömästi, että tätä hän yritti minulle sanoa kauniisti jo päivällä. Muokkaamme mallia lennosta ja riennämme auttamaan trendimeressä pyristelevien urheiden asukkaiden pariin. Haastavasta tilanteesta huolimatta asukkaat yllättävät meidät hienoilla innovatiivisilla tapahtuma-aihioillaan.

9.4.2013 Seinäjoki
Pääsiäisenpyhät ovat antaneet meille armonaikaa speksata uudelleen työpajan sisältöjä. Tällä kertaa lähdemme liikkeenne hyvin konkreettisista asioista: tapahtumapaikka, sisältö, kohderyhmä, roolitus, arvo jne. Löysin hienot hymynaamatarrat Tiimarista, paljon hienommat kuin Ideonen konsulteilla oli.

Tapahtumakehittäjä Ketolan aloittaessa innostavan alustuksensa olen hyvillä mielin, vaikka edellisen työpajan virhearviointini kalvaakin edelleen mieltäni. Hetken kuluttua on minun vuoroni ja briiffaan osallistujille työapajan ensimmäisen osuuden. Nyt ideoidaan p*****e. Hieman nahkaisen ensimmäisen kierroksen jälkeen homma alkaa rullata, ihmiset nauravat. Mahtavaa, ajattelen mielessäni, uskallan tulla huomennakin töihin.

Päivi Alaniska

kirjoittaja on toiminut Innovaatioverkoston suunnittelijana ja Tapahtumalataamo-nimisen hankkeen projektipäällikkönä helmikuusta 2013 lähtien

Muista asiakaslähtöisyys tuotekehityksessä

Asiakasymmärryksen ja asiakasyhteyksien merkitys tuote- ja palvelukehityksessä on ensiarvoisen tärkeää.

Ensin on hyvä selvittää, keitä ovat oman yrityksesi asiakkaat. Mieti myös, keitä ovat oman yrityksesi koko arvoketjun osapuolet eli ne kumppanit ja sidosryhmät, joita tarvitset pystyäksesi tuottamaan tuotteita ja palveluita joita myyt. Entä ne kumppanit joita tarvitset, jotta asiakkaasi voi ostaa, käyttää ja saada hyötyä tuottamastasi tuotteesta tai palvelusta omassa toiminnassaan?

Mitä enemmän tiedät asiakkaistasi, sen parempi. Kun sinulla on ymmärrys asiakkaistasi, tiedät mikä heitä motivoi ja miten he toimivat. Mitkä ovat asiakkaan vaatimukset, tarpeet, odotukset ja toiveet? Entä mikä on asiakkaan saama hyöty ja miten tuotteesi tai palvelusi tuottaa lisäarvoa asiakkaalle? Miksi asiakas ostaa, mikä saa asiakkaan ostamaan?

Asiakasta voi ja tulee hyödyntää tuotekehityksessä. Asiakasarvo, tuotteen/palvelun käyttökelpoisuus ja uudet ratkaisut löytyvät, kun tekee yhteistyötä asiakkaan kanssa. Asiakas ei tosin vaadi kehitysharppauksia ja uusia innovaatioita, vaan ainoastaan tuoteparannuksia. Konekirjoittajakaan ei aikanaan olisi osannut vaatia näyttöä ja tulostinta pöydälleen työnsä helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi, vaan olisi pyytänyt vain parempaa kirjoituksen korjausmenetelmää.

Kun otat asiakkaan mukaan tuotekehitykseen, niin muista myös kuunnella häntä. Suunnittele tuotettasi/palveluasi yhdessä asiakkaan kanssa. Vinkki: Tee suunnittelu ja tuotekehitystyö asiakkaan kanssa laskutettavan työn ohessa. Tuotteesi käyttäjiltä saat palautetta, mitä et voi saada mistään muualta.

Myös menetettyjen asiakkaiden ja hävittyjen tarjousten avulla saa arvokasta tietoa omasta tuotteesta ja tarjouksesta. Mieti mitä voisit oppia menetetyistä asiakkaista ja hävityistä tarjouksista vain kysymällä asiakkailta mitä voisit tehdä seuraavalla kerralla paremmin tai eri tavalla.

Kun tieto asiakkaista – keitä ja millaisia he ovat – on selvillä, on hyvä miettiä myös keitä ovat kilpailijoiden asiakkaat ja miten heistä voisi tulla sinun asiakkaitasi tulevaisuudessa.

Matti Taini

Kadonnutta aikaa metsästämässä

Olen viime aikoina herännyt pohtimaan kuluuko aikani siten kuin haluaisin? Ohjaako aika minua vai toisinpäin? Töissä kalenterini täyttyy helposti palavereista ja työtehtävistä, ja sähköpostitulva katkaisee työskentelyn jatkuvasti. Työpäivät ovat usein sirpaleisia ja keskittyminen häiriintyy tämän tästä. Vapaa-aikakin uhkaa täyttyä viimeistä hetkeä myöden. Apua! Tuntuu, että aika ei riitä.

Ajankäytön suunnittelulla oman työn kehittämiseen

Olen alkanut nähdä selviä yhtäläisyyksiä ”kattellaan huomenna” -asenteeni ja jatkuvan viime hetken kiireen välillä. Ongelmahan ei ole aika, vaan se miten hallitsen omaa ajankäyttöäni. Jotta oma vireystasoni säilyy, enkä huku liialliseen touhuamiseen, on minun suunniteltava ajan käyttöä. Ajan hallintahan on yhtä kuin ajan käytön suunnittelu. Oikea ajankäytön suunnittelu taas on pitkälti sama asia kuin itsensä johtaminen. Itsensä johtaminen taas on lähes sama kuin oman työn kehittäminen. Voila!

Olen yrittänyt analysoida ajankäyttöni seuraavien kysymysten kautta:

• Pääsenkö työpäivän aikana itselleni asettamiini tavoitteisiin?
• Olenko aikaoptimisti vai aikapessimisti?
• Toimiiko itsekurini työtehtävissä?
• Kuinka käsittelen työpäivän aikana eteen tulevia keskeytyksiä?
• Kuinka reagoin yllättävissä tilanteissa?
• Miten erotan tärkeät ja vähemmän tärkeät tehtävät toisistaan?
• Jääkö minulle riittävästi rentouttavaa vapaa-aikaa?

3 x 5 = 15

Jo asioiden pohtiminen auttaa ajan hallinnassa. Vielä parempi, jos ryhtyy sanoista tekoihin. Vapaa-ajalleni olen kehittänyt rutiineja, joilla saan lisää minuutteja päiviini. Hyväntuulisempi iltaminäni esimerkiksi organisoi jo illalla töihin lähtöä ja seuraavaa päivää. Näin huomattavasti äreämpi aamuminäni saa herätä rauhassa ja lähteä töihin kiireettömämmin. Mietin myös jokaiselle päivälle kolme tärkeintä asiaa, jotka pitää saada hoidettua. Kolme hyödyllistä asiaa päivässä tarkoittaa vähintäänkin viittätoista hyödyllistä asiaa viikossa! Lähipiirini saattaa naureskella rutiini-intoilulleni, mutta minusta kuitenkin tuntuu kuin olisin löytänyt lisäminuuttien lisäksi myös rennompaa asennetta päiviini.

Toisaalta niinä päivinä, kun tuntuu, että työpäivä meni säheltämiseksi, yritän olla itselleni armollinen. Asiantuntijan mukaan nimittäin neljä tehokasta tuntia riittää tekemään työpäivästä hyvän.


Hannemari Niemi

Seinäjoen alue tahtoo olla Suomen houkuttelevin!

Taloudellisen ahdingon paineissa taisteleva maailma ympärillämme huutaa menestystarinoiden ja onnistumisten perään. Menestymistä ja kauneutta tavoitellaan monenlaisin keinoin. Jos et ole saanut täydellisiä geenejä, voit aina turvautua plastiikkakirurgin veitseen. Jos olet nuori, se on jo valttikortti itsessään. Väitetään, että ulkoiselta olemukseltaan houkuttelevat ihmiset saavat paremmin töitä ja heitä pidetään älykkäämpinä kuin perustaviksia. Mutta mikä tekee ihmisestä houkuttelevan? Tässä vähän nettivinkkien helmiä:

- Ensinnäkin, sinun täytyy olla positiivinen ja ajatella hyvää itsestäsi.
- Katso peiliin ja hankkiudu eroon vaatteista, jotka eivät sovi sinulle.
- Jos haluat olla houkutteleva, osallistu muiden auttamiseen. Silloin vetovoimasi kasvaa ja erotut joukosta.
- Säilytä hymy huulillasi. Muista, että hymyilevät kasvot ovat aina kauniit!
- Hanki hampaiden valkaisuainetta. Tuote kirkastaa hymyn J

Vinkeissä muistutetaan myös pitämään perusasiat kunnossa, kuten kynsien leikkaus. Liikuntaa kannustetaan harrastamaan myös, koska hyvä ruumiinrakenne houkuttelee voimakkaasti vastakkaista sukupuolta. Huonoja tapoja kehotetaan välttämään, ettei sinusta tulisi ylipainoinen, ryppyinen ja onneton. Vinkkien etsijöitä muistutetaan kuitenkin, ettei vetovoimaan vaikuta yksistään ulkonäkö vaan siihen sisältyy koko paketti.

Investointisafareilla tarjotaan koko pakettia!

Haluamme houkutella investoijia ja uusia yrityksiä kiinnostumaan vertovoimaisesta alueestamme. Tätä varten keksittiin investointisafarit, joilla investoijille tarjotaan mahdollisuus päästä bongailemaan meidän omaa ”big five’amme”. Niitä ovat asenne, tahto, yrittäjyys, sijainti ja täyden palvelun sijoittumispaketti.

Aika moni yllä mainituista vetovoimavinkeistä on meillä jo hallussa ihan luonnostaan KOMIAn asenteemme ansiosta. Tahtoa löytyy vaikka muille jakaa ja jos jokin asia ei ole kohdillaan, hankitaan vähän hampaiden valkaisuainetta ja kirkastettu hymymme vetää katseet puoleensa. Harmaat, meille sopimattomat vaatteet olemme jo heivanneet kaapeista ja julistaudumme häpeilemättä Suomen parhaaksi kaupunkiseuduksi pukeutumalla kiiltävimpään silkkiin ja satiiniin. Kovassa kilpailussa erottautuaksemme olemme ymmärtäneet auttavan asenteen merkityksen. Räätälöimme investointipalvelut safarimatkailijan tarpeiden mukaan ja tarjoamme vain parasta VIP-kohtelua.

Pitää kuitenkin muistaa, että koko paketti tarkoittaa myös katetta sanoille ja lupauksille. Konkreettista myytävää pitää olla. Sen vuoksi teemme kovasti töitä yhdessä Seinäjoen alueen kuntien kanssa tarjoomamme myyntikuntoon laittamisessa. Tässä suhteessa koko paketti tarkoittaa myös koko alueen vetovoiman esille tuomista. Näin ollen, yhdessä olemme enemmän ja kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa: ”Terve, sano KOMIAT toisilleen!”.

Safarille osallistuminen on tehty helpoksi kenelle hyvänsä mistä päin maailmaa tahansa. Käy klikkaamassa itsesi virtuaalisafarille ja tutustu alueemme myyntikohteisiin osoitteessa www.investmentsafari.fi!

Vetovoimaista kevättä ja kesää toivotellen,

Elisabet Kivimäki

Tauti, joka tarttuu!

Viraalimarkkinointi (word-of-mouth, WOM) on markkinointia, jossa kuluttajat osallistuvat omalla toiminnallaan ja omia henkilökohtaisia verkostojaan hyödyntäen yritysten tuotteiden markkinoimiseen esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Viraalimarkkinoinnin etuna verrattuna perinteiseen markkinointiin on toimenpiteiden nopeus, laajuus ja kustannustehokkuus. Toisaalta laajojen joukkojen liikkeisiin perustuvan viraalimarkkinoinnin onnistumista on hyvin vaikea ennustaa edeltä käsin. Parhaiten viraalimarkkinointi soveltuu tuotteille, jotka ovat selkeästi kilpailijoistaan erottuvia ja kuluttajien huomiota herättäviä.

Yksi innovatiivisimmista tavoista hyödyntää viraalimarkkinoinnin voimaa lienee nuoren liiketalouden opiskelijan, Alex Tewn, tapa rahoittaa opintonsa. Tämä nerokas kaveri perusti miljoonan pikselin laajuisen The Million Dollar Homepage -kotisivun, jolta hän myi sähköistä mainostilaa pääosin yrityksille ja yhteisöille hintaan taala per pikseli.

Tieto The Million Dollar Homapage -sivustosta levisi laajalti sosiaalisen median kautta ja uteliaat ihmiset seurasivat pikseleiden myyntiä (ja tietenkin myös Alexin taalojen karttumista) ympäri maailmaa. Viraalimarkkinointi näytti tässä tapauksessa tehonsa: Mainostilaa ostaneet yritykset kertovat tuotemyynnin lisääntyneen jopa 40-50 prosenttia ja jossakin brittiläisen yliopiston kampusalueella tallustelee tällä hetkellä varsin hyvin toimeentuleva opiskelija. http://www.milliondollarhomepage.com/

Henkilökohtainen suosikkini viraalimarkkinoinnin saralla on kuitenkin yhdysvaltalaisen Tom Dicksonin tapa markkinoida perustamansa yhtiön, Blendtecin, tuotteita. Tomin hurjat demonstraatiot tehosekoittimien ihmeellisessä maailmassa leviävät YouTuben kautta ja ovat keränneet jo yli 220 miljoonaa latausta. Ohessa maistiainen. Don’t try this at home! http://www.willitblend.com/videos/view/134


Marja Vainionpää

Krapulassa palkintogaalan jälkeen ja lopussa kiitos seisoo

Blogiotsikko vaikuttaa todennäköisesti eniten siihen, millä perusteella se tullaan lukemaan. Tänään yritetään olla näppärän kekseliäitä ja ylittää lukukynnys. Onko luvassa tirkistelyä keltaisen lehdistön tapaan? Kyllä, nyt sitä pesee! Krapulaista huurua gaalan jälkeen! Oletuksena lienee, että oli keskivertoa kosteammat juhlat.

Otsikko ei kuitenkaan saa johtaa harhaan, joten en siihen nostanut maailmanluokan bestsellereiden perustekijöitä. Tutkimusten mukaan seksi, väkivalta ja uskonto myyvät parhaiten, mutta niitä ei blogiin millään saa tänään mahtumaan. Liikunta on ehkä joillekin uskonnon asemassa, että läheltä tullaan liippaamaan.

Takana on viime viikonlopun GoExpo sekä Vuoden Liikuntatuote -kilpailun palkintogaala. Upea juhla, hyvää ruokaa, hauskaa ohjelmaa, rento tunnelma, onnellisia voittajia ja elinkeinoministeri Vapaavuorelta loistava juhlapuhe.

Jos joku luulee, että kirjoitan tätä perinteisen käsityksen mukaisessa krapulassa, niin erehtyy. Tapahtumakrapulassa kylläkin. Tilassa, joka ilmenee isojen tapahtumien ja deadlinejen sävyttämän aikajakson jälkeen, kun takki on tyhjä, loppusiivous osittain kesken ja kun uudet haasteet jo odottavat nurkan takana. Jokainen tapahtumatekijä tunnistaa olotilan. 

Vielä parempaa kisaa kohti

Vuoden Liikuntatuote -kilpailun voittajaksi kruunattiin Suunto Ambit HR gps-kello, Cyclehoop-parkkiruututeline ja Fustra-valmennusmetodi. Uskallan suositella tuotteita kaikille harrastajille ja varsinkin niille, joiden olisi hyvä liikkua oman terveyden näkökulmasta vähän lisää. Kilpailun tuomariston puheenjohtajan, elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren puhe käsitteli miljardiluokan bisnestä sekä liikuntatoimialan yhteistyötä. Jos joku on kiinnostunut, mistä nousee seuraava miljardibisnes kannattaa kurkata ajankohtaisia uutisia http://www.testinglab.fi.

GoExpossa vieraili 42.267 kävijää. Vaikka Vuoden Liikuntatuote -kilpailun 84m2 osastolla liikkui runsaasti vieraita, omat ajatukset olivat jo pitkälti ensi vuodessa. Miten kilpailu olisi kiinnostavampi, himoittavampi ja vetovoimaisempi kuin koskaan ennen? Ensimmäiset ilmoittautumiset tämän vuoden kisaan saatiin messujen aikana, mutta se ei vielä riitä. Ai niin - sponsoreitakin tarvitaan.

Tänä vuonna on ollut mukava huomata, miten kilpailusta on syntynyt vetovoimainen tuote. Kristallipysti sykähdyttää myös Suunnon kokoista maailman luokan brandia. Oikella tiellä ollaan!

Niin ja lopussa kiitos seisoo

Alue- ja yrityskehittäminen ovat työsarkoja, joissa aika harvoin konkreettisesti näkee työnsä tuloksia tai saa myönteistä palautetta. Yleensä menee hyvin, kun perästä ei kuulu, eikä haukkuja tule. Vuoden Liikuntatuote -kilpailua on kehitetty ja toteutettu nyt yli neljä vuotta. En tarkalleen muista mikä oli se hetki, kun idea ja oivallus kilpailusta syntyi, mutta nyt (jo) on saatu myönteistä kirjallista palautetta onnistumisesta!

Väsynyttä messusielua lämmitti IISEEn Facebook-päivitys:

"Ministeri Vapaavuori toivoo liikunta-alalle yhteistyötä ja yrityskehitystä.

IISEE-tiimi allekirjoittaa hymyillen ministeri Vapaavuoren puheen: Vuoden Liikuntatuote on loistava kilpailu, joka avaa ovia uusille yhteistyökumppanuuksille, tuttaville, keskustelulle ja antaa uusia näkökulmia konseptin (tai tuotteen) kehittämistä ajatellen. Kilpailu kouluttaa ja yhdistää.

Suosittelemme suuresti kilpailua uusille liikunta-alan yrityksille, tuotteille ja palveluille! Kiitos arvokkaasta kilpailusta hienolle tuomaristolle, erityisesti järjestävälle taholle Testing Lab:lle kilpailun projektipäällikkö Ari Puro-Aholle!”

Kommenttien ja keskustelun avaukseksi tämä loppulauseena: Mikä on sinulla tänään se tekosyy, miksi et liiku, kävele portaita tai punnerra kahta kertaa? Nyt olisi hedelmällinen hetki avata oma sanainen arkku Frami-blogissa!


Ari Puro-Aho

Pieni tarina asiantuntijoiden perisynneistä

Tarkoittaako koulutuksesta puhuminen koulun rakentamista? Pitääkö leikkimistä varten rakentaa uutuuttaan kiiltävä leikkikenttä? Onko talo ratkaisu vellovaan asumisongelmaan?

Meillä niin sanotuilla asiantuntijoilla on muutamia perisyntejä, joihin syyllistymme toistuvasti.

Ensiksi: meillä on tapana aktivoida ja kuunnella niitä, jotka ovat kaikkein äänekkäimpiä. Kuuntelemme yhteisömme äänekkäimpiä persoonia tai pahimpia reklamoijia, mutta unohdamme ne hiljaiset, näennäisesti tyytyväiset. Näin saamme hyvin rajatun kuvan todellisuudesta ja saamme pienen joukon toiveet täytettyä.

Toiseksi: meillä on perisyntinä muuttaa monimutkaiset prosessit asioiksi. Tarkoittaako koulutus koulua tai leikkiminen leikkikenttää. Ei todellakaan, mutta niiden väliin on kiva laittaa yhtäläisyysmerkki, koska silloin me voimme suunnitella ne. 

Pienin askelin

Luin tässä hiljattain Nabeel Hamdin Design Global Konferenssissa 2012 kertoman tarinan Sri Lankasta. Nabeel Hamdi on osallistavan suunnittelun pioneereja ja tunnettu tutkija, joka on keskittynyt kaupunkisuunnitteluun kehitysmaissa.

Lyhyesti kuvattuna (ja vapaasti käännettynä) tämä hyvin opettavainen tarina menee seuraavasti:

Hän oli Sri Lankassa kehittämässä paikallista yhteisöä ja totesi että “täällä tarvitaan kulttuurikeskus. Perusvirhe, sillä muutaman kilometrin päässä sijaitsi jo kulttuurikeskus.

No ei kun porukalla keskusta katsastamaan. Sepä näyttikin oikein hyvältä ja miellytti kokeneen arkkitehdin silmää. Keskuksessa oli kolme huonetta. Ensimmäisessä oli paljon Singer-ompelukoneita eli kehittäjälle ”mikroyrityksiä”. Toisessa huoneessa oli hieno lasten leikkipaikka ja kolmannessa siisti ja viihtyisä terveysklinikka.

Vaikutti todella hyvältä. Mutta. Singerit olivat luoneet tasoeroja yhteisöön. Kotona käsin ompelevilta oli mennyt työpaikka koneiden tullessa ja kaiken lisäksi ainoastaan miehet saivat tehdä vaatteita koneilla. Leikkihuone oli muuten hieno, mutta Sri Lankassa ei ole päiväkerhoja, vaan lapset ovat käytännössä aina kotona. Kolmanneksi klinikan sininen väri oli köyhälistön väri ja tämä oli lisännyt luokkaeroja yhteisössä.

Noh, keskuksen kohdalla oli tehty jo lähtökohtaisesti monta virhettä. Mitä yhteisön hyväksi sitten oli tehtävissä?

Hamdi ryhmineen teki huomion, että keskuksen läheltä ei mene bussia ollenkaan ja tästä syystä ihmiset eivät liiku tai parveile keskuksen läheisyydessä. Ratkaisu: linja-autopysäkin siirtäminen keskuksen lähelle. Suurten byrokratiakoukeroiden ja neuvotteluiden jälkeen saatiin uusi linja-autopysäkki penkkeineen ja valaistuksineen auki.

Pian voitiin jo huomata pienen muutoksen vaikutukset yhteisössä. Linja-autoa säännöllisesti odottavan naisen hedelmämyynnistä muodostui hedelmäkauppa. Muutaman miehen pienimuotoisesta kahvinmyynnistä tulikin kahvila. Näin pienestä muutoksesta kehittyi aktiivinen yhteisö ja kulttuurikeskus sai uuden liike-elämän ilman singereitä, leikkihuonetta tai sinistä väritystä. 

Ketteryyttä Suomeenkin

Mitä me voimme oppia Sri Lankalaisesta yhteisöstä?

1. Jos haluaa tehdä jotain suurta, pitää aloittaa jostain pienestä, missä muutoksella on oikeasti merkitystä.
2. Pitää suunnitella ja toteuttaa samaan aikaan, koska muuten ei riitä rahaa tekemiseen.
3. Kannattaa kokeilla jotain pientä ja käytännöllistä ensin, jolloin näkee mitä isossa mittakaavassa voi tehdä.
4. Pitää osata kysyä oikeat kysymykset. Ei “voinko rakentaa kulttuurikeskuksen tänne?”, vaan “kuinka voin kehittää yhteisöä?”
5. Kaikki ihmiset ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja sinun pitää tuntea heidät syvällisesti.

Uskon, että meillä Suomessakin olisi paljon opittavaa tällaisesta ”ketterästä kehittämisestä”, jossa tartutaan ongelmaan hiukan käytännöllisemmin. Voisiko tätä näkökulmaa soveltaa jatkossa ja pyrkiä saamaan konkreettisia tuloksia aikaan strategioiden suoltamisen sijaan?

Lähde: Touchpoint: The Journal of Service Design. Vol 4, No. 3, pp. 14-19.


Ari Aarniovuori

1 000 hehtaaria viljelysmaata Kiinasta

Mihin eurooppalainen maatalouskonevalmistaja tarvitsee 1 000 hehtaaria viljelysmaata Kiinasta? Tehtaan tontiksi? Lentokentän pohjaksi? Sijoituskohteeksi? Ei sentään näihin tarkoituksiin, mutta markkinointi- ja koulutustarkoitukseen kylläkin. Tai eihän se välttämättä tarvitse sitä mutta neljä saksalaista maatalouskonevalmistajaa on lähtenyt yhteistyössä Kiinan maatalouskonemarkkinoille strategialla, jossa niiden koneiden soveltuvuus kiinalaiseen kasvuympäristöön varmistetaan tällä 1 000 hehtaarin demonstraatiotilalla ja samalla tutustutetaan paikalliset viljelijät koneisiinsa ja eurooppalaiseen tehoviljelyyn. 

Käytännössä tässä on kyse Saksan ja Kiinan maatalousministeriöiden sekä Claasin, Grimmen, Lemkenin ja Rauchin yhteisestä projektista rakentaa Koillis-Kiinaan Ganheen demonstraatiofarmi.

Farmin tarkoituksena on testata eurooppalaisten tehomaatalouden menetelmien soveltuvuutta paikallisiin olosuhteisiin ja samalla opastaa paikallisia viljelijöitä näihin menetelmiin ja uusimpiin teknologioihin. Onhan Kiinalla valtava tarve tehostaa omaa maatalouttaan ruokkiakseen vähintäänkin omat asukkaansa, joten Kiinan intressi yhteishankkeeseen on selkeä. Mittaluokaltaan hanke on melkoinen ja se on alkanut jo vuonna 2008 ja jatkuu aina vuoden 2014 loppuun asti.

Hanke herättää monia kysymyksiä ja ajatuksiakin siitä, voisiko suomalainen maatalouskoneteollisuus myös toteuttaa vastaavantyylisen mallimaatila-konseptin jossain päin maailmaa, esimerkiksi Venäjällä?

Ajatus on vähintään miettimisen arvoinen ja ensivaiheessa kannattaa ainakin osallistua SmartAgro 2013 -seminaariin, jossa kerrotaan lisää tästä saksalais-kiinalaisesta demonstraatiofarmista.

Lisätietoa SmartAgro-seminaarista näet täältä www.frami.fi/smartagro2013

Antti Rintaniemi

Rohkeutta hinnoitteluun – kaksi tarinaa hyvästä hinnasta

Osta eurolla ja myy kahdella. Tämä perinteinen kauppamiehen viisaus antaa eväät yhteen hinnoittelun perusmalleista. Pohjimmiltaan kyse on siis kustannusten päälle lisättävästä vakiokatteesta.

Digiaikana ja palveluyhteiskunnassa hinnoittelu ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertaista. Kuinka hinta sitten asetetaan, jos kustannuksia ei ole ollenkaan tai olet keksinyt tavan tuottaa saman tuotteen murto-osalla kilpailijan kustannuksista.

Kukat ja kustannusperusteet

Asiastaan epävarma insinööri soittaa kukkakauppaan tilatakseen kukkakoristeita gaalapukuun. 20 minuuttia kestäneen väri- ja kukkakonsultoinnin jälkeen kukkakauppias valmistaa neljää koristetta yhteensä tunnin. Hinnaksi kaksi kukkaa, lehtiä, rautalankaa, hakaneulan, kultanauhaa, teippiä ja muovipussin sisältävälle tuotteelle tulee viisi euroa. Kuinka tämä on mahdollista?


Kukkakauppiaan hinta perustui kolmen euron ruusun ympärille rakennetun koristeen kahden euron katelisään. Kauppias olisi kuulemma kuitenkin joutunut viettämään saman ajan liikkeessään, muita kukkia meni niin vähän ja teippi on halpaa. Ja oli niitä mukava tehdäkin.

Asiakkaan kokema arvo oli kuitenkin jotain aivan muuta. Pelkästään suunnittelun ulkoistuksesta ja avusta kukkavalintaan olisi voinut maksaa useita kymmeniä euroja. Jos koriste olisi hinnoiteltu rohkeasti asiakkaan kokeman arvon perusteella, olisi insinööri maksanut mukisematta ainakin viisinkertaisen hinnan samasta tuotteesta.

Kuinka saada 300 euroa puolen tunnin työstä?

Helposti. Varsinkin jos vaihtoehtoinen tapa on vielä kalliimpi. Saksalaisen automerkin mittaristossa on sammumista aiheuttava tyyppivika. Kylmäjuotoksesta johtuvasta ongelmasta seuraa lopulta 600 euron mittarinvaihto. Kekseliäs sähkömies oli kuitenkin löytänyt juuri sen liitoksen, joka sammumista aiheuttaa.

Sähkömies tarjoaa palveluna juotoksen korjaamista, eli käytännössä komponentin koskettamista kuumalla kolvilla. Hintaa puolen tunnin työlle tulee 300 euroa, edellyttäen että korjaus onnistuu. Ja kuulemma lähes aina onnistuu. Sähkömies siis kymmenkertaistaa normaalin tuntiliksansa, koska on uskaltanut hinnoitella palvelunsa asiakkaan kokeman arvon mukaan.

Lopputuloksena asiakas säästää 300 euroa ja sähkömies saa ottaa loppupäivän rennommin. Kaikki ovat tyytyväisiä. Ehkä asiakas olisi ollut vielä tyytyväisempi, jos sähkömies olisi tyytynyt tavalliseen kolmenkympin taksaansa, mutta ei huono kokemus näinkään.

Kohti korkeampia (mutta arvoon perustuvia) hintoja!


Ville Orrenmaa

Naisenergiaa hankemaailmassa

Nicekone-hanke [lue: naiskone-hanke] on käynnistynyt täydellä vauhdilla vuoden vaihteessa. Se on eteläpohjalaisille maatilojen naisille suunnattu koulutushanke, jossa opitaan käyttämään maatilan koneita. Siellä ajetaan traktoria, käytetään kylvökonetta, puidaan ja kuivataan viljaa. Ja paljon muut

Mukaan on lähtenyt monenlaisia leidejä: juuri sukupolvenvaihdoksen tehneitä, jo pidempään tilalla asuneita, mutta vastikään teknologia-asioista kiinnostuneita, jonkinlaisen poikkeustilanteen kokeneita, jne. Yhteistä heille kaikille on halu oppia lisää aiheesta, joka on perinteisesti koettu miesten ”hiekkalaatikoksi”.

Mikä saa naiset kiinnostumaan teknologiasta? No, meitä naisia on moneksi ja syitä monia. Joillakin syttyy halu oppia teknologiasta enemmän, halu oppia käyttämään koneita ja siten olla tasaveroinen toimija tilalla. Taustalla saattaa olla myös jonkinlainen sairaus- tai kriisitilanne. Miltä tuntuisi ottaa iso maatila haltuun poikkeustilanteessa ilman minkäänlaista tai hyvin vähäisellä kokemuksella? Varmasti hyvin raskaalta. Kun vielä kaiken joutuu opettelemaan kantapään kautta. Näihin haasteisiin Nicekone pyrkii vastaamaan: antamaan eväitä maatilojen arkeen, helpottamaan ja madaltamaan kynnystä tarttua tosi toimiin tilanteessa kuin tilanteessa. 

Vertaistuella vauhtia traktoriin

Ohjelmasta on jo saatu muutama näyte. Teemaillassa mietimme maatalouden tulevaisuutta. Aihetta lähdettiin pohtimaan mm. tulevaisuuden skenaarioiden kautta. Miltä maailma näyttäisi esimerkiksi Runsauden sarvi tai Niukkuuden ja puutteen –skenaarioiden mukaan? Olisiko ruoka osa yksilöllistä elämäntyyliä vai ainoastaan energian ja ravitsemuksen lähde, jota ei kaikille riitä? Ja mitä tämä tarkoittaisi maataloudelle?

Toisena tapahtumana oli lähiopetusta traktorin käytöstä, jossa pääpaino oli vankassa käytännön opetuksessa. Naisjoukko pääsi tutustumaan maatilojen peruskoneen, traktorin, käyttöä yksin ja yhdessä eri työkoneiden kanssa. Mukana oli eritasoisia traktorin ajajia, mutta silti jokaiselle oli tarjolla jotakin. Hyvin toimi sekin, että edellinen ajaja opasti seuraavaa, kuinka se traktori oikein lähtikään liikkeelle ja mitä piti muistaa vaikkapa peräkärryn peruutuksessa. Vertaistukea parhaimmillaan!

Seuraavaksi pääsemme tutustumaan traktorin huoltoon ja kunnossapitoon sekä vierailemaan traktoritehtaalla. Kuulostaako mielenkiintoiselta? Kaikille naisille ilouutinen: vielä mahtuu mukaan!

Sanna Kankaanpää

Mistä on innovatiivinen kaupunki tehty?

Juuri nyt kaikki Suomen merkittävimmät kaupungit kisaavat pääsystä työ- ja elinkeinoministeriön uuteen Innovatiiviset kaupungit –ohjelmaan. Rahoitusta on luvassa isoimmille kaupungeille ja parhaimmille esityksille. Ohjelma haastaa kaupungit pohtimaan innovaatioiden edistämistä kokonaan uudesta näkökulmasta.

Kaupungit ovat perinteisesti tukeneet innovaatioiden syntymistä parantamalla tutkimus- ja koulutustoiminnan edellytyksiä, rakennuttamalla fyysisiä innovaatioympäristöjä sekä tukemalla yritysten kehityshankkeita. Uudessa ajattelussa koko julkinen toiminta investointeineen voi toimia innovaatioiden kehitysalustana.

Ratkaisuja

Uuden innovaatiopolitiikan avainsana on ratkaisulähtöisyys. Innovatiivinen kaupunki haastaa yritykset etsimään ratkaisuja oman normaalin toimintansa, hankintojensa ja investointiensa kehittämiseen. Liiketoimintaa edistetään julkisen kysynnän kautta tavoitteena edelläkävijämarkkinat.

Innovaatioita voidaan hakea esimerkiksi energia- ja vesihuoltoon, joukkoliikenteeseen, kiinteistöihin tai terveydenhuoltoon. Uudet kaavoitettavat asuin- ja työpaikka-alueet voivat toimia alustana tutkimus- ja kehityshankkeille. Kaupunkien joka tapauksessa tekemät investoinnit voivat toimia innovatiivisten ratkaisujen pilotointikohteina ja näin taata yrityksille referenssejä ponnahduslaudaksi kansainvälisille markkinoille.

Asukkaat kehittäjiksi

Innovatiivinen kaupunki valjastaa asukkaansa kehittämisen resursseiksi. Niin julkisten palvelujen käyttäjät kuin kaupungin henkilöstökin voivat toimia palveluiden ja oman asuinympäristönsä kehittäjänä. Uudessa ajattelussa innovaatiotoiminnan edistäminen ei ole kaupungeille erillinen toiminto, vaan osa kaikkea toimintaa.

Erityisesti isoimmissa kaupungeissa on jo otettu askelia kohti innovatiivista kaupunkia. INKA-ohjelma viitoittaa tietä entistä useammille. Kyse on isosta ajattelu- ja toimintatapojen muutoksesta, johon tarttuminen ei suju ongelmitta eikä hetkessä. Esteitä on helppo löytää. Toisaalta on vaikea löytää yhtään kaupungin toimintasektoria, joka ei toiminnallaan pystyisi innovaatioita edistämään.

Seinäjoella on tehty 2000 –luvulla ennakkoluulottomia ratkaisuja innovaatioympäristön kehittämisessä. Valtaosa niistä on edelleen toimivia. Silti, miksi emme tarttuisi täysillä uusiin mahdollisuuksiin? 




Leena Perämäki 
Kehitysjohtaja