Seinäjoen alue tahtoo olla Suomen houkuttelevin!

Taloudellisen ahdingon paineissa taisteleva maailma ympärillämme huutaa menestystarinoiden ja onnistumisten perään. Menestymistä ja kauneutta tavoitellaan monenlaisin keinoin. Jos et ole saanut täydellisiä geenejä, voit aina turvautua plastiikkakirurgin veitseen. Jos olet nuori, se on jo valttikortti itsessään. Väitetään, että ulkoiselta olemukseltaan houkuttelevat ihmiset saavat paremmin töitä ja heitä pidetään älykkäämpinä kuin perustaviksia. Mutta mikä tekee ihmisestä houkuttelevan? Tässä vähän nettivinkkien helmiä:

- Ensinnäkin, sinun täytyy olla positiivinen ja ajatella hyvää itsestäsi.
- Katso peiliin ja hankkiudu eroon vaatteista, jotka eivät sovi sinulle.
- Jos haluat olla houkutteleva, osallistu muiden auttamiseen. Silloin vetovoimasi kasvaa ja erotut joukosta.
- Säilytä hymy huulillasi. Muista, että hymyilevät kasvot ovat aina kauniit!
- Hanki hampaiden valkaisuainetta. Tuote kirkastaa hymyn J

Vinkeissä muistutetaan myös pitämään perusasiat kunnossa, kuten kynsien leikkaus. Liikuntaa kannustetaan harrastamaan myös, koska hyvä ruumiinrakenne houkuttelee voimakkaasti vastakkaista sukupuolta. Huonoja tapoja kehotetaan välttämään, ettei sinusta tulisi ylipainoinen, ryppyinen ja onneton. Vinkkien etsijöitä muistutetaan kuitenkin, ettei vetovoimaan vaikuta yksistään ulkonäkö vaan siihen sisältyy koko paketti.

Investointisafareilla tarjotaan koko pakettia!

Haluamme houkutella investoijia ja uusia yrityksiä kiinnostumaan vertovoimaisesta alueestamme. Tätä varten keksittiin investointisafarit, joilla investoijille tarjotaan mahdollisuus päästä bongailemaan meidän omaa ”big five’amme”. Niitä ovat asenne, tahto, yrittäjyys, sijainti ja täyden palvelun sijoittumispaketti.

Aika moni yllä mainituista vetovoimavinkeistä on meillä jo hallussa ihan luonnostaan KOMIAn asenteemme ansiosta. Tahtoa löytyy vaikka muille jakaa ja jos jokin asia ei ole kohdillaan, hankitaan vähän hampaiden valkaisuainetta ja kirkastettu hymymme vetää katseet puoleensa. Harmaat, meille sopimattomat vaatteet olemme jo heivanneet kaapeista ja julistaudumme häpeilemättä Suomen parhaaksi kaupunkiseuduksi pukeutumalla kiiltävimpään silkkiin ja satiiniin. Kovassa kilpailussa erottautuaksemme olemme ymmärtäneet auttavan asenteen merkityksen. Räätälöimme investointipalvelut safarimatkailijan tarpeiden mukaan ja tarjoamme vain parasta VIP-kohtelua.

Pitää kuitenkin muistaa, että koko paketti tarkoittaa myös katetta sanoille ja lupauksille. Konkreettista myytävää pitää olla. Sen vuoksi teemme kovasti töitä yhdessä Seinäjoen alueen kuntien kanssa tarjoomamme myyntikuntoon laittamisessa. Tässä suhteessa koko paketti tarkoittaa myös koko alueen vetovoiman esille tuomista. Näin ollen, yhdessä olemme enemmän ja kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa: ”Terve, sano KOMIAT toisilleen!”.

Safarille osallistuminen on tehty helpoksi kenelle hyvänsä mistä päin maailmaa tahansa. Käy klikkaamassa itsesi virtuaalisafarille ja tutustu alueemme myyntikohteisiin osoitteessa www.investmentsafari.fi!

Vetovoimaista kevättä ja kesää toivotellen,

Elisabet Kivimäki

Tauti, joka tarttuu!

Viraalimarkkinointi (word-of-mouth, WOM) on markkinointia, jossa kuluttajat osallistuvat omalla toiminnallaan ja omia henkilökohtaisia verkostojaan hyödyntäen yritysten tuotteiden markkinoimiseen esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Viraalimarkkinoinnin etuna verrattuna perinteiseen markkinointiin on toimenpiteiden nopeus, laajuus ja kustannustehokkuus. Toisaalta laajojen joukkojen liikkeisiin perustuvan viraalimarkkinoinnin onnistumista on hyvin vaikea ennustaa edeltä käsin. Parhaiten viraalimarkkinointi soveltuu tuotteille, jotka ovat selkeästi kilpailijoistaan erottuvia ja kuluttajien huomiota herättäviä.

Yksi innovatiivisimmista tavoista hyödyntää viraalimarkkinoinnin voimaa lienee nuoren liiketalouden opiskelijan, Alex Tewn, tapa rahoittaa opintonsa. Tämä nerokas kaveri perusti miljoonan pikselin laajuisen The Million Dollar Homepage -kotisivun, jolta hän myi sähköistä mainostilaa pääosin yrityksille ja yhteisöille hintaan taala per pikseli.

Tieto The Million Dollar Homapage -sivustosta levisi laajalti sosiaalisen median kautta ja uteliaat ihmiset seurasivat pikseleiden myyntiä (ja tietenkin myös Alexin taalojen karttumista) ympäri maailmaa. Viraalimarkkinointi näytti tässä tapauksessa tehonsa: Mainostilaa ostaneet yritykset kertovat tuotemyynnin lisääntyneen jopa 40-50 prosenttia ja jossakin brittiläisen yliopiston kampusalueella tallustelee tällä hetkellä varsin hyvin toimeentuleva opiskelija. http://www.milliondollarhomepage.com/

Henkilökohtainen suosikkini viraalimarkkinoinnin saralla on kuitenkin yhdysvaltalaisen Tom Dicksonin tapa markkinoida perustamansa yhtiön, Blendtecin, tuotteita. Tomin hurjat demonstraatiot tehosekoittimien ihmeellisessä maailmassa leviävät YouTuben kautta ja ovat keränneet jo yli 220 miljoonaa latausta. Ohessa maistiainen. Don’t try this at home! http://www.willitblend.com/videos/view/134


Marja Vainionpää

Krapulassa palkintogaalan jälkeen ja lopussa kiitos seisoo

Blogiotsikko vaikuttaa todennäköisesti eniten siihen, millä perusteella se tullaan lukemaan. Tänään yritetään olla näppärän kekseliäitä ja ylittää lukukynnys. Onko luvassa tirkistelyä keltaisen lehdistön tapaan? Kyllä, nyt sitä pesee! Krapulaista huurua gaalan jälkeen! Oletuksena lienee, että oli keskivertoa kosteammat juhlat.

Otsikko ei kuitenkaan saa johtaa harhaan, joten en siihen nostanut maailmanluokan bestsellereiden perustekijöitä. Tutkimusten mukaan seksi, väkivalta ja uskonto myyvät parhaiten, mutta niitä ei blogiin millään saa tänään mahtumaan. Liikunta on ehkä joillekin uskonnon asemassa, että läheltä tullaan liippaamaan.

Takana on viime viikonlopun GoExpo sekä Vuoden Liikuntatuote -kilpailun palkintogaala. Upea juhla, hyvää ruokaa, hauskaa ohjelmaa, rento tunnelma, onnellisia voittajia ja elinkeinoministeri Vapaavuorelta loistava juhlapuhe.

Jos joku luulee, että kirjoitan tätä perinteisen käsityksen mukaisessa krapulassa, niin erehtyy. Tapahtumakrapulassa kylläkin. Tilassa, joka ilmenee isojen tapahtumien ja deadlinejen sävyttämän aikajakson jälkeen, kun takki on tyhjä, loppusiivous osittain kesken ja kun uudet haasteet jo odottavat nurkan takana. Jokainen tapahtumatekijä tunnistaa olotilan. 

Vielä parempaa kisaa kohti

Vuoden Liikuntatuote -kilpailun voittajaksi kruunattiin Suunto Ambit HR gps-kello, Cyclehoop-parkkiruututeline ja Fustra-valmennusmetodi. Uskallan suositella tuotteita kaikille harrastajille ja varsinkin niille, joiden olisi hyvä liikkua oman terveyden näkökulmasta vähän lisää. Kilpailun tuomariston puheenjohtajan, elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren puhe käsitteli miljardiluokan bisnestä sekä liikuntatoimialan yhteistyötä. Jos joku on kiinnostunut, mistä nousee seuraava miljardibisnes kannattaa kurkata ajankohtaisia uutisia http://www.testinglab.fi.

GoExpossa vieraili 42.267 kävijää. Vaikka Vuoden Liikuntatuote -kilpailun 84m2 osastolla liikkui runsaasti vieraita, omat ajatukset olivat jo pitkälti ensi vuodessa. Miten kilpailu olisi kiinnostavampi, himoittavampi ja vetovoimaisempi kuin koskaan ennen? Ensimmäiset ilmoittautumiset tämän vuoden kisaan saatiin messujen aikana, mutta se ei vielä riitä. Ai niin - sponsoreitakin tarvitaan.

Tänä vuonna on ollut mukava huomata, miten kilpailusta on syntynyt vetovoimainen tuote. Kristallipysti sykähdyttää myös Suunnon kokoista maailman luokan brandia. Oikella tiellä ollaan!

Niin ja lopussa kiitos seisoo

Alue- ja yrityskehittäminen ovat työsarkoja, joissa aika harvoin konkreettisesti näkee työnsä tuloksia tai saa myönteistä palautetta. Yleensä menee hyvin, kun perästä ei kuulu, eikä haukkuja tule. Vuoden Liikuntatuote -kilpailua on kehitetty ja toteutettu nyt yli neljä vuotta. En tarkalleen muista mikä oli se hetki, kun idea ja oivallus kilpailusta syntyi, mutta nyt (jo) on saatu myönteistä kirjallista palautetta onnistumisesta!

Väsynyttä messusielua lämmitti IISEEn Facebook-päivitys:

"Ministeri Vapaavuori toivoo liikunta-alalle yhteistyötä ja yrityskehitystä.

IISEE-tiimi allekirjoittaa hymyillen ministeri Vapaavuoren puheen: Vuoden Liikuntatuote on loistava kilpailu, joka avaa ovia uusille yhteistyökumppanuuksille, tuttaville, keskustelulle ja antaa uusia näkökulmia konseptin (tai tuotteen) kehittämistä ajatellen. Kilpailu kouluttaa ja yhdistää.

Suosittelemme suuresti kilpailua uusille liikunta-alan yrityksille, tuotteille ja palveluille! Kiitos arvokkaasta kilpailusta hienolle tuomaristolle, erityisesti järjestävälle taholle Testing Lab:lle kilpailun projektipäällikkö Ari Puro-Aholle!”

Kommenttien ja keskustelun avaukseksi tämä loppulauseena: Mikä on sinulla tänään se tekosyy, miksi et liiku, kävele portaita tai punnerra kahta kertaa? Nyt olisi hedelmällinen hetki avata oma sanainen arkku Frami-blogissa!


Ari Puro-Aho

Pieni tarina asiantuntijoiden perisynneistä

Tarkoittaako koulutuksesta puhuminen koulun rakentamista? Pitääkö leikkimistä varten rakentaa uutuuttaan kiiltävä leikkikenttä? Onko talo ratkaisu vellovaan asumisongelmaan?

Meillä niin sanotuilla asiantuntijoilla on muutamia perisyntejä, joihin syyllistymme toistuvasti.

Ensiksi: meillä on tapana aktivoida ja kuunnella niitä, jotka ovat kaikkein äänekkäimpiä. Kuuntelemme yhteisömme äänekkäimpiä persoonia tai pahimpia reklamoijia, mutta unohdamme ne hiljaiset, näennäisesti tyytyväiset. Näin saamme hyvin rajatun kuvan todellisuudesta ja saamme pienen joukon toiveet täytettyä.

Toiseksi: meillä on perisyntinä muuttaa monimutkaiset prosessit asioiksi. Tarkoittaako koulutus koulua tai leikkiminen leikkikenttää. Ei todellakaan, mutta niiden väliin on kiva laittaa yhtäläisyysmerkki, koska silloin me voimme suunnitella ne. 

Pienin askelin

Luin tässä hiljattain Nabeel Hamdin Design Global Konferenssissa 2012 kertoman tarinan Sri Lankasta. Nabeel Hamdi on osallistavan suunnittelun pioneereja ja tunnettu tutkija, joka on keskittynyt kaupunkisuunnitteluun kehitysmaissa.

Lyhyesti kuvattuna (ja vapaasti käännettynä) tämä hyvin opettavainen tarina menee seuraavasti:

Hän oli Sri Lankassa kehittämässä paikallista yhteisöä ja totesi että “täällä tarvitaan kulttuurikeskus. Perusvirhe, sillä muutaman kilometrin päässä sijaitsi jo kulttuurikeskus.

No ei kun porukalla keskusta katsastamaan. Sepä näyttikin oikein hyvältä ja miellytti kokeneen arkkitehdin silmää. Keskuksessa oli kolme huonetta. Ensimmäisessä oli paljon Singer-ompelukoneita eli kehittäjälle ”mikroyrityksiä”. Toisessa huoneessa oli hieno lasten leikkipaikka ja kolmannessa siisti ja viihtyisä terveysklinikka.

Vaikutti todella hyvältä. Mutta. Singerit olivat luoneet tasoeroja yhteisöön. Kotona käsin ompelevilta oli mennyt työpaikka koneiden tullessa ja kaiken lisäksi ainoastaan miehet saivat tehdä vaatteita koneilla. Leikkihuone oli muuten hieno, mutta Sri Lankassa ei ole päiväkerhoja, vaan lapset ovat käytännössä aina kotona. Kolmanneksi klinikan sininen väri oli köyhälistön väri ja tämä oli lisännyt luokkaeroja yhteisössä.

Noh, keskuksen kohdalla oli tehty jo lähtökohtaisesti monta virhettä. Mitä yhteisön hyväksi sitten oli tehtävissä?

Hamdi ryhmineen teki huomion, että keskuksen läheltä ei mene bussia ollenkaan ja tästä syystä ihmiset eivät liiku tai parveile keskuksen läheisyydessä. Ratkaisu: linja-autopysäkin siirtäminen keskuksen lähelle. Suurten byrokratiakoukeroiden ja neuvotteluiden jälkeen saatiin uusi linja-autopysäkki penkkeineen ja valaistuksineen auki.

Pian voitiin jo huomata pienen muutoksen vaikutukset yhteisössä. Linja-autoa säännöllisesti odottavan naisen hedelmämyynnistä muodostui hedelmäkauppa. Muutaman miehen pienimuotoisesta kahvinmyynnistä tulikin kahvila. Näin pienestä muutoksesta kehittyi aktiivinen yhteisö ja kulttuurikeskus sai uuden liike-elämän ilman singereitä, leikkihuonetta tai sinistä väritystä. 

Ketteryyttä Suomeenkin

Mitä me voimme oppia Sri Lankalaisesta yhteisöstä?

1. Jos haluaa tehdä jotain suurta, pitää aloittaa jostain pienestä, missä muutoksella on oikeasti merkitystä.
2. Pitää suunnitella ja toteuttaa samaan aikaan, koska muuten ei riitä rahaa tekemiseen.
3. Kannattaa kokeilla jotain pientä ja käytännöllistä ensin, jolloin näkee mitä isossa mittakaavassa voi tehdä.
4. Pitää osata kysyä oikeat kysymykset. Ei “voinko rakentaa kulttuurikeskuksen tänne?”, vaan “kuinka voin kehittää yhteisöä?”
5. Kaikki ihmiset ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja sinun pitää tuntea heidät syvällisesti.

Uskon, että meillä Suomessakin olisi paljon opittavaa tällaisesta ”ketterästä kehittämisestä”, jossa tartutaan ongelmaan hiukan käytännöllisemmin. Voisiko tätä näkökulmaa soveltaa jatkossa ja pyrkiä saamaan konkreettisia tuloksia aikaan strategioiden suoltamisen sijaan?

Lähde: Touchpoint: The Journal of Service Design. Vol 4, No. 3, pp. 14-19.


Ari Aarniovuori