Missä on suomalainen pihvi?

Liiketoiminta ei karahda ulkomailla kiville vaikka ojentaisi riisiastian väärällä kädellä, ei osaisi kumartaa ihan oikein, tai ei söisikään jokaista ruokalajia loppuun saakka. Kansainvälisten kumppanien ajatuksenjuoksua ei täydellisesti voi, eikä tarvitse hallita. Jotain kuitenkin. Takuuvarma tapa vesittää neuvottelut ja saada asiakkaan kiinnostus lopahtamaan, on pitää maakuntasarjan presentaatio kansainvälisissä kuvioissa.

Tuote-esittely, myyntipuhe tai yritysesittely – kaikkia voi kutsua businesspresentaatioksi. Meistä harvassa sattuu asumaan samassa henkilössä kirjailija, stand up -koomikko, liikemies ja tuotekehittäjä. Näitä kaikkia taitoja tarvitaan toimivan businesspresentaation tekemiseen. Ja juuri tuossa järjestyksessä. Ikävä kyllä usein normi-insinöörin taidot rajautuvat vain yhteen, useimmiten viimeksi mainittuun. Siinä sitten ollaankin sitten tosi hyviä, mutta se ei tahdo riittää.

Kaikkia neljää em. taitoa ei tarvita joka päivä busineksen pyörittämisessä, mutta osuvan presentaation valmistelu ja esittäminen vaatii noita joka ainoaa neljää pyörää. 

Onko mua varten?

Helposti perusinsinööri tuumaa, että hyvä tuote myy itse itsensä. Näinhän ei todellisuudessa tietenkään ole. Ei edes kotimaan markkinoilla. Se on löysä tekosyy, jolla vähätellään korvaamattomia myynti- ja markkinointitaitoja. 

Hyvä businesspuhe on hampurilaisateria, jossa on maistuva pihvi hyvien lisukkeiden kera. Ilman pihviä ei ateriaa kannata tarjoilla, ja ilman lisukkeita pelkkä pihvi ei ole mikään ateria. Vain lihapala.

Hyvän markkinointiesityksen tekeminen ei ole taikuutta eikä harvoille suotu luojan businessgastronian lahja. Hyvän markkinointipuheen tekeminen edellyttää vain halua, tietoa, kokeilua ja harjoitusta. Vähän niin kuin keittiössä yleensäkin. 

No miten temppu tehdään?

Lyhyesti: Aluksi vangitaan kuulija, ladataan jännitys, viedään kuulijaa jouhevasti, laukaistaan jännitys ja kerrotaan jatkotoimenpiteet. Siinä se. 

Hieman pidemmin:  kuulijaa muistutetaan, millä toimialalla nyt ollaan, miksi juuri tätä puhujaa kannattaa kuunnella, kuvataan alan keskeiset ongelmat, esitetään  oman firman ratkaisut. Ja sitten Bang! – mitä hyötyä asiakkaalle on juuri näistä ratkaisuista – miksi nämä ovat parempia kuin muut vaihtoehdot. Siinä on se pihvi.  Asiakkaan hyödyt ovat kaikkein tärkein osa esitystä. Se, onko firmamme johtava siinä tai tässä, tai ensimmäisenä keksinyt jotakin, ovat hyviä ominaisuuksia, mutta vain mausteita pihville. Ja lopuksi – aina on esitettävä konkreettinen jatkoehdotus.

Businesspuhetta ei tarvitse veistellä yksikseen mutu-pohjalta. Pyörää ei tarvitse keksiä itse, tarjolla on raikkaita ja mielenkiintoisia teoksia, joiden teemana ovat esitys, tehokkuus, kiinnostavuus ja myös suomikuva. Vaikkapa näistä voi lähteä liikkeelle:

- Garr Reynolds: esityksen suunnittelu – zen ja pelkistämisen taito
- Swallow&Khan-Panni: Make more sales with better presentations – The essential quide for Finns doing business abroad
- Richard Lewis: Finland, the cultural lone wolf

On olemassa hyviä rakenteita ja menetelmiä, joita noudattamalla onnistuu luoda businessdraamankaari. Tosin, ilman ainoankaan opuksen lukemistakin asiassa pääsee eteenpäin. On olemassa sparraajia, jotka tuntevat noiden sisällön ja osaavat kertoa.

Mitäs nyt?

Ne, joita kiinnostaa sujuvan, käsikirjoitetun ja askelmerkein varustetun myyntipuheen/presentaation (picthaus-puheen) laatiminen omasta liiketoiminnastaan, ovat tervetulleita Frami Oy:n yrityskehityspalveluiden asiakkaaksi. Yrityksen ei tarvitse sijaita Framissa. Sähköpostia allekirjoittaneelle, homma lähtee liikkeelle. Meidän tai jonkin kumppanimme kanssa.

Tapio Seppä-Lassila
Yrityskehityspäällikkö
tapio.seppa-lassila(at)frami.fi

Lupa toimia toisin

Tällä viikolla julkistettiin tutkimus, jossa Seinäjoen innovaatioympäristöä vertailtiin neljään eurooppalaiseen esimerkkialueeseen. Vaikka alueet erosivat toisistaan kooltaan ja sijainniltaan, yllättävän monet ongelmat olivat kaikille yhteisiä. Kasvuyrittäjyyden, tutkimuksen sekä yritysten innovaatiotoiminnan vahvistamista pohditaan kaikkialla.  
 

Tutkimus nosti esiin myös paikallisen kulttuurin merkityksen innovaatioiden syntyyn. Kynnys lähteä yrittäjäksi tai tehdä uusia avauksia onkin usein korkea. Kartamme riskejä ja pelkäämme epäonnistumista. On helpompaa pelata varman päälle, kuin altistaa itsensä ympäristön arvostelulle.  Myös menestyjä jää usein yksin.  

On hyvä muistaa, että monien suurten innovaatioiden takana on vuosien työ ja sarja epäonnistuneita yrityksiä.  Jos ei heti onnistu, voi yrittää uudelleen. Ellei koskaan epäonnistu, ei luultavasti ole yrittänyt tarpeeksi. 

Innovaatioille myönteisessä ympäristössä on lupa toimia toisin kuin ennen on tehty ja toisin kuin muut tekevät. Siihen myös kannustetaan ja siitä palkitaan. On hyvä kysyä, miten on omassa lähiympäristössämme? Sallitaanko uuden kokeileminen, onnistuminen ja erehtyminen? Sallimmeko sen itse?

Innovaatiokulttuuri rakentuu ihmisten asenteista ja arkipäivän tekemisestä.  Innovaatioihin kannustava ilmapiiri on alueille kilpailuetu. Sen rakentamiseen voi jokainen meistä omalla toiminnallaan vaikuttaa. 

Leena Perämäki

Niin helppo käyttää, että lapsemmekin sen osaavat

Elämme tuotteiden avulla, kanssa ja niiden varassa. Maailmassa, jossa lähes kaikkeen löytyy tuotteistettu ratkaisu, kulutamme sellaisiin ominaisuuksiin ja asioihin, jotka koemme itsellemme tärkeiksi ja mielekkäiksi. Elämäämme helpottaaksemme asioimme internetissä ostoksia tehden, ostamme teknisiä järjestelmiä kotiamme mittaamaan ja pidämme yllä sosiaalisia suhteitamme laitteilla, joita ei voi hyvällä mielikuvituksellakaan enää kutsua pelkästään puhelimiksi.

Teknologia ja sen hyödyntäminen ei ole enää harvojen etuoikeus: se on tullut meille kaikille, jäädäkseen.

Uutta ajattelua rohkeasti

Potentiaalisen käyttäjäkunnan lisääntyessä useiden tuotteiden ja palveluiden tuottajat ovat olleet täysin uudenlaisen haasteen edessä: Miten saada sama tuote vastaamaan suuremman joukon asettamia tarpeita ja toiveita?

Tämän haasteen ratkaisemiseksi on monissa yrityksissä otettu käyttöön yhä enenevässä määrin uudenlaista ajattelutapaa, jossa loppukäyttäjät ovat mukana tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa, alusta loppuun saakka.

Tämä vaatii yrityksiltä rohkeutta ja avointa suhtautumista erilaisien toiveiden, tarpeiden ja rakentavan kritiikin kuunteluun. Toiminta hyödyttää kuitenkin kaikkia osapuolia: yritykset saavat ajantasaista tietoa tuotekehityksensä tueksi ja käyttäjät saavat tarkoitukseensa sopivia ja käytettävyydeltään parempia tuotteita.

Se, jolla on avoin kanava käyttäjiensä suuntaan, omistaa (ehkä tietämättäänkin) melkoisen tietopankin tulevia tuotesukupolviaan silmällä pitäen. Se on valttikortti, joka kannattaa hyödyntää!

Lankapuhelimen veivaajan perintö

Käytettävyyttä ei saa kuntoon kerralla, uuden korvaavan tuotteen teolla. Se on dynaaminen ominaisuus, jonka vaatimukset muuttuvat vuodesta toiseen, sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi lapsemme kasvavat kosketusnäyttöjen ja langattomuuden maailmaan, jonka edellinen sukupolvi on luonut. Se sama, joka itse pyöritti numeroita lankapuhelimella yksi kerrallaan ja virheen sattuessa joutui aloittamaan koko numerosarjan alusta.

Vai ottaisitko sittenkin mieluummin käyttöön 10 vuotta vanhan nokialaisesi? Ehket, koska niin ne vihaiset linnutkin vaan lentävät paremmin peukalon liipaisulla näyttöä pitkin. Ja se on tosiaan niin helppoa, että oma 3-vuotiaanikin sen osaa.

Jenni Koski

Käytettävyyttä ja käyttäjälähtöistä suunnittelua edistävän Agro Living Lab –hankkeen projektipäällikkö

Markkinointia pikkurahalla: 6 edullista askelta menestykseen

Markkinoinnin aloittaminen on varsinkin meille suomalaisille insinööreille kivuliasta ja kallista. Uudenlaisella ajattelulla ja perinteisistä malleista luopumalla markkinointi on kuitenkin mahdollista saada tuottamaan tulosta, kun kilpailijasi vielä odottelee tarjousta mainostoimistosta.

Mainostoimistojakin toki tarvitaan, eikä kaikkea todellakaan kannata loputtomiin tehdä itse, mutta näillä ohjeilla aloittava yrittäjä pääse testaamaan alustavankin idean kantavuutta jo muutamalla satasella.

1. Teetä logo ja nettisivut edullisesti. Verkosta löytyy kymmeniä palveluita, joissa alan harrastajat tuottavat materiaalia parhaimmillaan muutamalla kymmenellä dollarilla. Hyvänä puolena on usein ennakkoluulottomuus ja vaihtoehtojen valtava määrä. Miltä tuntuisi saada sadalla dollarilla yli sata erilaista ehdotusta yrityksesi logoksi? http://www.hatchwise.com


2. Hanki erilainen ja uskottava käyntikortti. Tämänkin palvelun löydät verkosta halvalla. Suunnittele logoasi hyödyntäen mielellään vaikka erikoisen mallinen käyntikortti. Liika persoonallisuus ei kuitenkaan aina ole hyvästä, ja kannattaa muistaa legendaariset sanat: ”Look like any other large company”. Voit myös teettää tuotteesi markkinointiin pienoisesitteen käyntikortin muotoon. Hinnat alkaen joitakin senttejä kappaleelta. http://www.moo.com


3. Käynnistä hyvin kohdennettu Google-mainonta verkkosivujesi kävijämäärän nostamiseen. Tämä vaatii perehtymistä, mutta Googlella on hyvät ohjeet mainonnan tehokkaaseen toteuttamiseen. Tärkeintä on kohdentaminen ja asiakkaan näkökulmasta ajattelu. Budjetiksi voit määrittää esimerkiksi 3 euroa päivässä. http://www.adwords.google.com.


4. Hyödynnä ilmainen näkyvyys. Pyri saamaan asiantuntija-artikkeleita läpi alueen lehtiin. Jos liikeideasi on kiinnostava, toimittajatkin kiinnostuvat yrityksestäsi. Voit myös käydä jakamassa persoonallisia käyntikorttejasi asiakkaidesi suosimilla messuilla. Äläkä unohda Facebookia ja Twitteriä. Kaikki tämä onnistuu lähes ilmaiseksi.


5. Markkinoi kohdennetusti sähköpostilla, mutta muista hyvän maun rajat. Valitse kiinnostavimmat asiakkaat ja lähesty heitä sähköpostitse. Otsikoi viestisi lupaavasti ja pyri aktivoimaan asiakkaita toimintaan antamalla kunnon myyntilupaus. Ilmaisen Google Analytics –palvelun avulla voit myös tarkistaa, ketkä vierailivat sähköpostin saamisen jälkeen verkkosivuillasi. Ohjeita ja etiikkaa: http://www.asml.fi


6. Soita asiakkaillesi! Paraskaan markkinointi ei voita suoria kontakteja. Soita siis tunnistamillesi asiakkaille ja pyri sopimaan tapaamisia. Voit aloittaa vaikka verkkosivuillasi vierailleista yrityksistä. Laatu on tärkeää, mutta määrääkin tarvitaan. Aseta itsellesi esimerkiksi neljän myyntipuhelun päivätavoite. Vuodessa puheluita kertyy jo melkein tuhat, eikä muutaman satasen puhelinlasku ole kova hinta tällaisesta määrästä kontakteja.


Näiden vinkkien avulla pääset muutamassa viikossa jo pitkälle. Jos oman tiimin ja kavereiden taidot eivät riitä, niin osaavaa apua löytyy mainostoimistoista. Sissimarkkinoinnin keinot eivät suinkaan lopu tähän. Kerro ihmeessä parhaista kokemuksistasi kommentoimalla tekstiä.


Ville Orrenmaa

Lupa tehdä

Uutena vuotena luvataan paljon! Luvataan lopettaa syöminen ja juominen ja kaikenlainen huono elämä. Luvataan aloittaa liikunta ja laihduttaminen ja kaikenlainen hyvä elämä.

Itselleni uusi vuosi on lupa tehdä! Lupa uudistaa nettisivut, lupa avata Frami Oy:n blogi, lupa twiitata. Ja mitähän kaikkea lupaa vielä tuleekaan, kunhan vuosi kunnolla pääsee vauhtiin.

Lupa tehdä on myös lupa kokeilla - ja kompastuakin. Kompastelun jälkeen lopputulos voi olla entistä ehompi. Jos ajattelee asioita prosesseina, suuntaa on helpompi navigoida kuin projektissa, joka alkaa ja päättyy.

Sanna