keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Niin helppo käyttää, että lapsemmekin sen osaavat


Elämme tuotteiden avulla, kanssa ja niiden varassa. Maailmassa, jossa lähes kaikkeen löytyy tuotteistettu ratkaisu, kulutamme sellaisiin ominaisuuksiin ja asioihin, jotka koemme itsellemme tärkeiksi ja mielekkäiksi. Elämäämme helpottaaksemme asioimme internetissä ostoksia tehden, ostamme teknisiä järjestelmiä kotiamme mittaamaan ja pidämme yllä sosiaalisia suhteitamme laitteilla, joita ei voi hyvällä mielikuvituksellakaan enää kutsua pelkästään puhelimiksi.

Teknologia ja sen hyödyntäminen ei ole enää harvojen etuoikeus: se on tullut meille kaikille, jäädäkseen.

Uutta ajattelua rohkeasti

Potentiaalisen käyttäjäkunnan lisääntyessä useiden tuotteiden ja palveluiden tuottajat ovat olleet täysin uudenlaisen haasteen edessä: Miten saada sama tuote vastaamaan suuremman joukon asettamia tarpeita ja toiveita?

Tämän haasteen ratkaisemiseksi on monissa yrityksissä otettu käyttöön yhä enenevässä määrin uudenlaista ajattelutapaa, jossa loppukäyttäjät ovat mukana tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa, alusta loppuun saakka.

Tämä vaatii yrityksiltä rohkeutta ja avointa suhtautumista erilaisien toiveiden, tarpeiden ja rakentavan kritiikin kuunteluun. Toiminta hyödyttää kuitenkin kaikkia osapuolia: yritykset saavat ajantasaista tietoa tuotekehityksensä tueksi ja käyttäjät saavat tarkoitukseensa sopivia ja käytettävyydeltään parempia tuotteita.

Se, jolla on avoin kanava käyttäjiensä suuntaan, omistaa (ehkä tietämättäänkin) melkoisen tietopankin tulevia tuotesukupolviaan silmällä pitäen. Se on valttikortti, joka kannattaa hyödyntää!

Lankapuhelimen veivaajan perintö

Käytettävyyttä ei saa kuntoon kerralla, uuden korvaavan tuotteen teolla. Se on dynaaminen ominaisuus, jonka vaatimukset muuttuvat vuodesta toiseen, sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi lapsemme kasvavat kosketusnäyttöjen ja langattomuuden maailmaan, jonka edellinen sukupolvi on luonut. Se sama, joka itse pyöritti numeroita lankapuhelimella yksi kerrallaan ja virheen sattuessa joutui aloittamaan koko numerosarjan alusta.

Vai ottaisitko sittenkin mieluummin käyttöön 10 vuotta vanhan nokialaisesi? Ehket, koska niin ne vihaiset linnutkin vaan lentävät paremmin peukalon liipaisulla näyttöä pitkin. Ja se on tosiaan niin helppoa, että oma 3-vuotiaanikin sen osaa.

Jenni Koski

Käytettävyyttä ja käyttäjälähtöistä suunnittelua edistävän Agro Living Lab –hankkeen projektipäällikkö

1 kommentti:

  1. Kiitos Jenni hyvästä avauksesta.

    Yhteen lauseeseen kiinnittäisin huomiota: "loppukäyttäjät ovat mukana tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa, alusta loppuun saakka".

    Loppukäyttäjien mukana olo on tärkeä asia, mutta hyvin usein heidän roolituksessa mennään pieleen. Loppukäyttäjät kun usein otetaan mukaan mutta väärillä tavoilla. Tähän asiaan liittyy paljon väärinymmärryksiä.

    Jos joku on kiinnostunut asiasta tarkemmin, niin käsittelen loppukäyttäjien rooliin liittyviä sudenkuoppia ja oikeita ratkaisuja kirjassani Navigoi oikein käytettävyyden vesillä (www.facebook.com/kaytettavyyskirja) ja blogeissani http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/ ja http://hankikaytettavyytta.blogspot.com/.

    Jos yksittäisen näkökulman haluaa lukea, niin vaikkapa tämä: http://hankikaytettavyytta.blogspot.com/2011/12/yhdessa-kayttajien-kanssa-sudenkuoppa.html

    VastaaPoista