1 000 hehtaaria viljelysmaata Kiinasta

Mihin eurooppalainen maatalouskonevalmistaja tarvitsee 1 000 hehtaaria viljelysmaata Kiinasta? Tehtaan tontiksi? Lentokentän pohjaksi? Sijoituskohteeksi? Ei sentään näihin tarkoituksiin, mutta markkinointi- ja koulutustarkoitukseen kylläkin. Tai eihän se välttämättä tarvitse sitä mutta neljä saksalaista maatalouskonevalmistajaa on lähtenyt yhteistyössä Kiinan maatalouskonemarkkinoille strategialla, jossa niiden koneiden soveltuvuus kiinalaiseen kasvuympäristöön varmistetaan tällä 1 000 hehtaarin demonstraatiotilalla ja samalla tutustutetaan paikalliset viljelijät koneisiinsa ja eurooppalaiseen tehoviljelyyn. 

Käytännössä tässä on kyse Saksan ja Kiinan maatalousministeriöiden sekä Claasin, Grimmen, Lemkenin ja Rauchin yhteisestä projektista rakentaa Koillis-Kiinaan Ganheen demonstraatiofarmi.

Farmin tarkoituksena on testata eurooppalaisten tehomaatalouden menetelmien soveltuvuutta paikallisiin olosuhteisiin ja samalla opastaa paikallisia viljelijöitä näihin menetelmiin ja uusimpiin teknologioihin. Onhan Kiinalla valtava tarve tehostaa omaa maatalouttaan ruokkiakseen vähintäänkin omat asukkaansa, joten Kiinan intressi yhteishankkeeseen on selkeä. Mittaluokaltaan hanke on melkoinen ja se on alkanut jo vuonna 2008 ja jatkuu aina vuoden 2014 loppuun asti.

Hanke herättää monia kysymyksiä ja ajatuksiakin siitä, voisiko suomalainen maatalouskoneteollisuus myös toteuttaa vastaavantyylisen mallimaatila-konseptin jossain päin maailmaa, esimerkiksi Venäjällä?

Ajatus on vähintään miettimisen arvoinen ja ensivaiheessa kannattaa ainakin osallistua SmartAgro 2013 -seminaariin, jossa kerrotaan lisää tästä saksalais-kiinalaisesta demonstraatiofarmista.

Lisätietoa SmartAgro-seminaarista näet täältä www.frami.fi/smartagro2013

Antti Rintaniemi

Rohkeutta hinnoitteluun – kaksi tarinaa hyvästä hinnasta

Osta eurolla ja myy kahdella. Tämä perinteinen kauppamiehen viisaus antaa eväät yhteen hinnoittelun perusmalleista. Pohjimmiltaan kyse on siis kustannusten päälle lisättävästä vakiokatteesta.

Digiaikana ja palveluyhteiskunnassa hinnoittelu ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertaista. Kuinka hinta sitten asetetaan, jos kustannuksia ei ole ollenkaan tai olet keksinyt tavan tuottaa saman tuotteen murto-osalla kilpailijan kustannuksista.

Kukat ja kustannusperusteet

Asiastaan epävarma insinööri soittaa kukkakauppaan tilatakseen kukkakoristeita gaalapukuun. 20 minuuttia kestäneen väri- ja kukkakonsultoinnin jälkeen kukkakauppias valmistaa neljää koristetta yhteensä tunnin. Hinnaksi kaksi kukkaa, lehtiä, rautalankaa, hakaneulan, kultanauhaa, teippiä ja muovipussin sisältävälle tuotteelle tulee viisi euroa. Kuinka tämä on mahdollista?


Kukkakauppiaan hinta perustui kolmen euron ruusun ympärille rakennetun koristeen kahden euron katelisään. Kauppias olisi kuulemma kuitenkin joutunut viettämään saman ajan liikkeessään, muita kukkia meni niin vähän ja teippi on halpaa. Ja oli niitä mukava tehdäkin.

Asiakkaan kokema arvo oli kuitenkin jotain aivan muuta. Pelkästään suunnittelun ulkoistuksesta ja avusta kukkavalintaan olisi voinut maksaa useita kymmeniä euroja. Jos koriste olisi hinnoiteltu rohkeasti asiakkaan kokeman arvon perusteella, olisi insinööri maksanut mukisematta ainakin viisinkertaisen hinnan samasta tuotteesta.

Kuinka saada 300 euroa puolen tunnin työstä?

Helposti. Varsinkin jos vaihtoehtoinen tapa on vielä kalliimpi. Saksalaisen automerkin mittaristossa on sammumista aiheuttava tyyppivika. Kylmäjuotoksesta johtuvasta ongelmasta seuraa lopulta 600 euron mittarinvaihto. Kekseliäs sähkömies oli kuitenkin löytänyt juuri sen liitoksen, joka sammumista aiheuttaa.

Sähkömies tarjoaa palveluna juotoksen korjaamista, eli käytännössä komponentin koskettamista kuumalla kolvilla. Hintaa puolen tunnin työlle tulee 300 euroa, edellyttäen että korjaus onnistuu. Ja kuulemma lähes aina onnistuu. Sähkömies siis kymmenkertaistaa normaalin tuntiliksansa, koska on uskaltanut hinnoitella palvelunsa asiakkaan kokeman arvon mukaan.

Lopputuloksena asiakas säästää 300 euroa ja sähkömies saa ottaa loppupäivän rennommin. Kaikki ovat tyytyväisiä. Ehkä asiakas olisi ollut vielä tyytyväisempi, jos sähkömies olisi tyytynyt tavalliseen kolmenkympin taksaansa, mutta ei huono kokemus näinkään.

Kohti korkeampia (mutta arvoon perustuvia) hintoja!


Ville Orrenmaa