Spedeilyn ytimessä

Spedeily oli termi, jota käytettiin armeijassa paljon. Se oli määritelmä hölmöilylle, jota ei kurinalaisessa joukossa kaivattu.  Kun huudettiin ”viheltää”, niin kaikkien piti syöksyä maahan.

Muistan tilanteen, jossa seison puhuttelussa.  Aloitin puolustuksen sanoilla ”Herra luutnantti, ajattelin...”. Muuta ei tarvinnutkaan sanoa.  ”Ylimatruusi Ketolan tehtävä ei ole ajatella, vaan toimia niin kuin käsketään”.

Jos tarkastelemme menestystarinoita, niiden taustalta löytyy järjettömiä ideoita. Ideat paperilla näyttävät vielä hullummilta. Miltä kuulostaisi peli, jossa ammutaan linnuilla possuja? Miltä tuntuisi lähteä projektiin, jossa rakennetaan huvipuisto Alahärmään keskelle peltoa. Varsinaista spedeilyä!

Spede Pasanen tuotti ja käsikirjoitti lukuisia elokuvia ja tv-sarjoja. Hän oli keksijä, joka oli aina uusien ajatusten lähteillä. Speden ideoilla työllistettiin viihdetaiteilijoita, luotiin suuria uria ja tuotettiin sisältöjä tv-kanaville.

Nykyään karu totuus on se, että Suomi on pullollaan työttömiä tuottajia. He ovat koulutettuja ja armeijamaisen tehokkaita projektinvetäjiä. Työtön tuottaja, se olisi Speden mielestä luultavasti käsittämätön ajatus.

Dingo, Sunrise Avenue, Reckless Love  –  kaikki bändejä, jotka eivät kelvanneet kenellekään. Joku kuitenkin näki jotain, mitä muut eivät nähneet.  Se on tuottamisen ja yrittämisen ydintä. Se on toimintaa, jossa tuottaja työllistää ideallaan itsensä ja pitkällä aikavälillä monia ihmisiä. Se ei ole armeijamaisen tarkkaa projektinhallintaa, vaan rohkeaa leikkimistä ja spedeilyä!  

Osku Ketola

Täysin uutta ei synny suunnittelemalla

Oletko kokeillut viedä kukkia kotiin ilman syytä? Entä oletko kokeillut positiivisen ajattelun voimaa? Kuulostaa yksinkertaiselta ja ehkä hieman kuluneelta ja typerältäkin. Yksi on kuitenkin varmaa: kokeilematta et voi tietää, mitä tapahtuisi, jos vaikka veisit kukkia vaimolle tänä iltana.

Esimerkki on hyvin yksinkertainen, uuden kokeilua on helppo väheksyä myös työ- ja yrityselämässä. Tekemällä asiat samalla tavalla kuin ennenkin on helppo pysytellä omalla mukavuusalueellaan. Kuitenkin uutta kokeilemalla ja rutiineja rikkomalla voi oivaltaa jotain, mitä pelkästään suunnittelemalla ei keksi koskaan.

”Suunnitelma ei yleensä kerro nurkan takana olevaa mahdollisuutta ennen kuin tämä mahdollisuus on luotu ottamalla joitain toteutuksen askelia. Tarkat suunnitelmat sen sijaan tuovat helposti esiin uusia riskejä ja epävarmuustekijöitä nykytilanteesta katsottuna” (Anssi Tuulenmäki: Lupa toimia eri tavalla)

Suomi on suunnittelun suurvalta. Siitä huolimatta parhaat strategiset innovaatiot eivät useinkaan synny suunnittelemalla. Esimerkiksi Ikeaa voidaan pitää strategisena innovaationa, jonka menestys ei todellakaan perustu pelkkään massatuotantoon. Uskon, että jokainen Ikeassa joskus käynyt tietää, miten he toimivat eri tavalla verrattuna muihin huonekalualan yrityksiin. 

Menestys ja jokin täysin uusi ei siis synny suunnittelemalla. Miten sitten pitäisi edetä? Ajattele suuresti mutta etene suurta ajatusta kohti pienesti. Pienillä, nopeilla ja halvoilla kokeiluilla voidaan löytää toimivia ratkaisuja, kun tavoite on selkeä.

Millainen on maailman paras puisto? Entä maailman paras yökerho? Miten SM-liigan katsojat saadaan jäämään halliin pelin jälkeen? Toimisiko hidas kassa? (Viimeinen muuten löytyy Espoon Isosta Omenasta). Nämä ovat kaikki Aalto yliopiston Mind-tutkimusryhmän kokeiluja, joilla tavoitellaan strategisia innovaatioita. Aiomme Innovaatioverkostossa tutustua tänä vuonna kokeilukulttuuriin tarkemmin Mind -tutkimusryhmän ja eri puolilta Suomea olevien kehitysyhtiöiden kanssa.

Kokeiluihin ja strategisiin innovaatioihin voit tutustua tarkemmin lukemalla Anssi Tuulenmäen kirjan Lupa toimia eri tavalla.

Jos vapaa-ajallasi haluat toimia hieman eri tavalla, niin leivo vaikka seinänaapureille pullaa ja tutustu Meiju Niskalan arjen löytöretkeilijöihin: www.arjenloytoretkeilijat.fi

 
Riitta Suomalainen

Se on kiinni asenteesta

Pitkä talvi on selätetty ja kevät tekee tuloaan. Oma mieli piristyy päivän pidentyessä, ja auringon paistaessa talven raiskaaman luonnon karuutta ei huomaa samalla tavoin kuin synkän harmaana päivänä. Kevät on kaikin tavoin positiivista aikaa. Luonto herää henkiin ja uuden elämän versoamista ei voi synkinkään synkistelijä olla huomaamatta. Ihmiset tulevat ulos koloistaan ja puuhastelevat kaikenlaista intoa ja energiaa puhkuen. 

Nyt on juuri sopiva aika heittää pökköä pesään ja antaa sen estottoman sisällämme asuvan pikku-positiivarin päästä valloilleen. Ei tee kenellekään pahaa joskus kokeilla, mitä siitä seuraa, jos tietoisesti yritämmekin löytää asioista kuin asioista positiivisia puolia. Ken uskaltaa poiketa rutiineista, voikin yhtäkkiä huomata löytäneensä polun, jota kulkiessa voi itsestä putkahtaa esiin uusia yllättävänkin miellyttäviä ominaisuuksia.

Teen työtä, jossa minun on suorastaan pakko olla jatkuvasti positiivinen. Vaikka kuinka tekisi ajoittain mieli olla NIIN jossain aivan muualla kuin täällä kaamoksen ja jääkarhujen maassa. Erityisesti vaikkapa auton jäisiä ikkunoita raapatessa jääkapuloiksi kohmettunein sormin tai aamulla kellon soidessa säkkipimeässä, jolloin aamusta sen yleismaailmallisessa merkityksessä ei ole tietoakaan.  Vaikka kuinka yön aikana satanut puolen metrin lumikerros ärsyttäisi, en voi töihin päästyäni jatkaa itsesäälissä vellomista itseni ja kaikkien muiden saman kohtalon kokeneiden vuoksi, koska juuri tästä kaikesta pitäisi löytyä se valoisa ja poisitiivinen puoli, minkä vuoksi tänne kannattaa houkutella myös muita tulemaan.

Tuntuuhan se joskus hullulta havitella ulkomaisia yrityksiä näille leveysasteille. Mutta mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi positiivisen ajattelun synnyttämää rohkeutta yrittää mitään?

Ihania paikkoja on maailma pullollaan, mutta kyllä sitä kultaa löytyy meidänkin jalkojemme alta. Näin kevätauringon häikäistessä kirkkaammin vedetään ne positiivisilla linsseillä varustetut aurinkolasit silmille vaikkapa vain joksikin aikaa! Näköpiiriin saattaa tulla jotain sellaista, jota emme ole koskaan aikaisemmin huomanneetkaan. Ja yksi juttu vielä. Hymy on aika tehokas keino virittyä sille positiiviselle taajuudelle.

Ei kun suut hymyyn!

Elisabet Kivimäki