Kansainvälistymisen askeleita

Valtiovalta on huolissaan vaihtotaseen alijäämästä. Vienti on Suomelle elintärkeää ja tilastot näyttävät huolestuttavilta. Vienti on liian harvan yrityksen varassa. Pk-yritysten odotetaankin tähyävän nykyistä aktiivisemmin ulkomaan markkinoille. 

Jos kasvu ja vienti kiinnostavat, mutta kansainvälisyys on yritykselle uusi asia, mistä lähteä liikkeelle? Asiasta kannattaa puhua aina tilaisuuden tullen. Keskustelukumppaniksi osuu ennen pitkää joku, jolla itsellään on kokemusta viennistä tai joka osaa neuvoa asiantuntijan, jolta saa apua vientiponnisteluihin. Kenties löytyy yritys, jonka kanssa voi aloittaa maailmanvalloituksen yhteistyössä.

Vieraaseen kulttuuriin tutustumisen voi aloittaa tarjoamalla harjoittelu- tai työpaikan ulkomaalaiselle opiskelijalle tai maahanmuuttajalle. Et menetä mitään, mutta voit saada paljon! Hänen kielitaitonsa ja kontaktiensa avulla väylä kohdemaahan saattaa rakentua nopeastikin.

Businesspuhe* kuntoon ja suunta ulkomaille! Eteläpohjalaisyrityksille apua tarjoavat esimerkiksi:

• Ely-keskus: Globaali – pk-yritysten kansainvälistymisohjelma http://www.yrityssuomi.fi/web/guest/tuotekortti-haku?tuotekortti=30964 
• Frami Oy: kv-palvelut osaamiskeskusohjelmassa ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen –hankkeessa/ Satu Alapiha
• Kehittämisyhdistys Aisapari: Cafe Xenos –hanke, http://www.cafexenos.fi/ 
• Osuuskunta Viexpo: http://www.viexpo.fi/

*ks. Tapion vinkit: http://framioy.blogspot.com/2012_01_01_archive.html

Nina Alkava

Tulevaisuuden tapahtuman kymmenen käskyä

1.     Tarjoa elämys kaikille aisteille

Herkullinen ruoka, mielikuvituksellinen somistus ja hyvin hoidettu ympäristö jalkojen alla vievät perinteisen musiikkitapahtuman uudelle aikakaudelle. Oletko jo testannut Flow’n?

2.     Chillaa, leppoista ja hidasta!

Miten tämän hetken megatrendiä voisi hyödyntää tapahtumassa? Voisiko vaikkapa Aalto-yliopiston kokeileman Hidas kassa – palvelun monistaa lippujen, oluen tai oheistuotteiden myyntipisteisiin?

3.     Tarjoa uusia, yllätyksellisiä yhteisöjä

Kuopio tanssii ja soi – festivaalille haetaan jo kolmatta kertaa VIP-katsojia, jotka kirjoittavat kritiikkejä esityksistä omasta näkökulmastaan – oli se sitten maatilan emännän tai rakennusmestarin.

Tuntisitko itsesi kotoisaksi mieluummin ekokylässä vai luksus-saarella? Entä jos samanhenkiset kohtaisivat festivaalien erilailla teemoitetuilla leirintäalueilla?

4.     Sekoittele reaali- ja virtuaalitodellisuutta elämyskentäksi

Mitä jos voisit vaikuttaa meneillään olevan live-keikan kulkuun omalla kännykälläsi?

5.     Käytä teknologiaa mahdollistajana ja inspiroijana

Katso edellinen ja sitä edellinen. Eikö nykymaailmassa pitäisi kaiken olla mahdollista?

6.     Glokalisaatio ja monikulttuurisuus värittävät kaikkea

Mitäpä jos kylätapahtuman ruokapalveluista vastaisivat tänä vuonna Martat ja maahanmuuttajat yhdessä?

7.     Nomadina rakennettu portfolioura jatkossakin kulttuurialan arkea

Kun tapahtumatuottaja siirtyy elokuvafestivaaleilta tanssitapahtumaan tai megakonsertista kyläjuhliin, on vaarana syntyä jotain uutta ja odottamatonta. Otetaan siitä kaikki irti!

8.     Arvoketjusta siirrytään yhteistuotantoihin

Olisiko tapahtumatuotanto sujuvampaa, jos siirrytään alihankintaketjuista aitoon yhteistyöhön?

9.     Vaikeasti tavoitettavat kuluttajat ovat yhä pienempien segmenttien mosaiikki

Megasta mikroon – entistä profiloidumpia ja pienempiä tapahtumia entistä useammin?  

10.  Kaupunkitilat vallataan uudeksi leikkikentäksi

Onko pop up –ilmiö tullut jäädäkseen? Hel Yes, Ravintolapäivä, guerilla gardening ja useat muut toimivat hyvinä esimerkkeinä kansalaisaktiivisuudesta ja uudenlaisten tapahtumakokemusten synnyttämisessä. Kuka lähtee valloittamaan Pohjanmaan autiot ladot campingpäivänä? 

-----

Kymmenen käskyä on lainattu Metropolian Tuottaja 2020 –hankkeen kymmenen impulssia tulevasta –listauksesta. Tapahtumien tulevaisuutta pohdittiin myös Frami Oy:n järjestämässä Tuunaa tapahtumasi! – tapahtumatuotannon työpajasarjassa, josta koostettu opaskirjanen on nyt julkaistu osoitteessa http://frami.fi/kirjasto. Pyydä tunnukset oppaan lataamiseen allekirjoittaneelta.

Johanna Hietanen

Projektisuunnittelija

etunimi.sukunimi@frami.fi

puh. 040 592 7518

Ennakointi kaikkien huulilla

Mitä ennakointi sitten tarkoittaa? Onko se tulevaisuuden ennustamista kristallipalloa, tinaa, kämmenen elämänviivoja tai tarot-kortteja hyväksi käyttäen, vai onko se aikamatkailua Pelle Pelottoman tyyliin?

Ennakointi ei ole ennustamista

Ennakointi liittyy usein vain silmien ja korvien auki pitämiseen. Siihen, että tarkkaillaan pieniä muutoksia eli ns. heikkoja signaaleja – asioita joita ympärillämme koko ajan tapahtuu. Eri signaalien uudenlaisella yhdistämistavalla voidaan saada ennakkotietoa tai ainakin vihjettä tulevasta. Ennakoinnin tavoitteena on lisästä valmiutta muutokseen, jotta se voidaan hallitusti ottaa vastaan sitten kun sen aika on. Etujoukoissa kulkeville yrityksille ennakointi on jokapäiväistä toimintaa.  Ja tähän etujoukkoonhan kaikki yritykset haluavat kuulua!?

Ennakointia elintarvikeketjun hyväksi

Vain tulevaisuusorientoituneen asenteen avulla voimme jatkossakin pitää maakunnan elintarvikeketjun osaamislippua ylhäällä.  Tähän tarvitaan nyt tekoja ja asennetta ja siihen pystymme parhaiten tekemällä yhteistyötä laaja-alaisesti maakunnan yritysten ja kehittäjien kesken.

Elintarvikeketjuun kuuluville eteläpohjalaisille pk-yrityksille ennakointiosaamista tullaan tarjoilemaan Linkki-hankkeessa.  Meistä jokainen voi olla itse vaikuttamassa tulevaisuuden tekemiseen. Nyt on aika aloittaa!

Päivi Mäntymäki
projektipäällikkö

Tutkimuksesta tuotteita, tai sitten ei, ja millä aikataululla?

Yritysten iänikuinen dilemma on, pitäisikö oman alan teknistä tutkimusta seurata ja pitäisikö sitä olla itse mukana tekemässäkin? Ja tuoko tutkimustieto yritykselle hyötyä rahallisesti edes pitkällä aikavälillä? 

Tieteellisessä tutkimuksessa voidaan päätyä moninaisiin lopputuloksiin, jotka ovat tutkimuksen tekijän kannalta kaikki yhtä onnistuneita tuloksia, riippumatta siitä saadaanko ennakko-oletus todistettua oikeaksi vai vääräksi. Aiheesta kiinnostuneen yrityksen kannalta sillä on kuitenkin iso merkitys, sillä se on todennäköisesti lähtenyt tutkimustyöhön mukaan niillä odotuksilla, että tulokset muuttuvat jollain aikavälillä myös tuotteiksi. 

Jos et veikkaa, et voi voittaa 

Näin ollen tutkimuksessa mukana oleminen on eräänlaista uhkapeliä. Ja kuten uhkapelissä, sama pätee tutkimuksessa: jos et veikkaa, et voi voittaa. Ja tässä uhkapelissä voittona on teknologiajohtajan paikka omalla alalla, neitseelliset markkinat sekä kermankuorintahinnoittelu.

Aikataulu perustutkimuksesta markkinoille asti on vuosia tai jopa vuosikymmeniä, sillä aihe käy läpi ensin ylemmän tason perustutkimuksen tutkimuslaitoksessa, soveltavan tutkimuksen tutkimuslaitoksen ja yritysten yhteistyössä sekä lopulta tuotekehitysjakson yrityksessä. 

Yritys ei ole alusta lähtien mukana, vaan astuu peliin soveltavan tutkimuksen vaiheessa. Tällöin aihetta seuraavat yritykset palkitaan, kun ne osaavat nähdä tutkimuksen hyödyn tuotteissaan ja osaavat hakeutua mukaan soveltavaan tutkimukseen. Siksi vähintä, mitä tulisi tehdä, on olla selvillä omalla alalla tapahtuvasta tutkimuksesta.

Tämä kaikki lähtee tietysti siitä tilanteesta, että yritys strategisesti pyrkii olemaan alansa teknologiakehityksen eturintamassa. Jos näin ei ole, tutkimuksen seuraamiselle ja mukanaololle voi antaa piut paut…. vai voiko?

Antti Rintaniemi
Projektipäällikkö