Just crowdfund it!

Liikeidean kaupallistaminen on harvoin ilmaista. Melko aikaisessa vaiheessa yrittäjä joutuu hankkimaan rahoitusta tuotekehitykseen tai tuotteen markkinoille saamiseen, eikä tämä ole aina helppoa. 

Pankkirahoituksen tai julkisten tukien saaminen voi osoittautua hyvinkin hankalaksi, jos idea uudesta tuotteesta on vasta yrittäjän korvien välissä. Omien taskujen lisäksi rahaa on perinteisesti haalittu kasaan ystäviltä ja sukulaisilta, mutta tämäkään ei aina riitä.

Crowdfunding, eli rahoituksen joukkoistaminen pyrkii tarjoamaan ratkaisun juuri tähän ongelmaan. 

iPhonen kuorista ateistin kenkiin

Yhdysvalloissa crowdfunding on muodostunut todelliseksi vaihtoehdoksi erityisesti Kickstarter-sivuston ansiosta (www.kickstarter.com). Sivustolla on jatkuvasti esillä valtava määrä rahoitusta hakevia ideoita. 

Skaala on laaja, ja rahoittajaksi voi ryhtyä esimerkiksi iPhonen kuorille, ateisteille suunnitelluille kengille tai uudelle dokumenttielokuvalle. Palkkioksi rahoittaja saa usein hyvän mielen lisäksi ideaan liittyviä oheistuotteita, tai ennakkotilauksen uudesta tuotteesta.

Tyypillisesti rahoitusta haetaan joitakin tuhansia dollareita, ja rahoitus toteutuu vasta tavoitteeksi asetetun summan ylittyessä. Mukaan pääsee halvimmillaan dollarin sijoituksella. Parhaimmillaan Kickstarterin projektit ovat ylittäneet rahoitustavoitteensa moninkertaisesti ja keränneet yli 10 miljoonaa dollaria silkkaa käteistä. Melko hyvä starttiraha siis. 

Bisnesenkeliksi kaksikymppisellä 

Ammattimaisemman crowdfundingin ensiaskelia ottaa suomalainen Invesdor (www.invesdor.com).

Invesdorissa sijoittaja saa vastineeksi ihan oikeita yrityksen osakkeita ja pääsee mukaan yrityksen kehittämiseen. Bisnesenkeliksi pääsee tässä palvelussa alimmillaan 20 eurolla. 

Rikastumaan kymppisijoittamisella ei välttämättä vielä pääse, mutta kyllä tämän pitäisi sijoittamisen mielenkiintoisuudessa ohittaa ainakin Nokian kurssilaskun seuraamisen.

Joukkorahoittamisen parhaana puolena on myös idean testaaminen jo alkuvaiheessa oikeilla asiakkailla. Tylsät ideat eivät kiinnosta sijoittajia, ja näin ollen rahaakaan ei kerry. Jos ideassa kuitenkin on potkua, saatat yllättyä iloisesti.

Crowdfunding ei tule ratkaisemaan kaikkien yritysten kaikkia rahoitusongelmia, mutta sopivassa tapauksessa kokeilemalla voi päästä jo pitkälle. Jos tuotteesi on helposti ymmärrettävä, siihen on helppo ihastua, sille on todellista tarvetta ja osaat vielä esitellä sen, niin crowdfunding on kokeilemisen arvoinen rahoituskanava.

Ville Orrenmaa
projektipäällikkö

Hyppy käyttäjän kenkiin kannattaa

Oletko joskus ihmetellyt, miksi imurin pitääkin olla niin äänekäs? Tuntuisiko se tehokkaalta täysin hiljaisena? Entä oletko kiinnittänyt huomiota eri merkkisten autojen ovien ääniin? Kuinka mersun ovesta tulee tietynlainen ääni ja ladan ovesta omanlaisensa. 

Sattumaako? Ei varmasti, vaan tarkkaan mietittyjä yksityiskohtia käyttäjien kokemusten hallitsemiseksi.

Ihmiset ovat kaikkine aisteineen, odotuksineen ja tarpeineen tuotteiden ja palveluiden käyttäjiä. Käyttöympäristö saattaa vaihdella, puhumattakaan mielialoista ja tunteista. Silti käyttäjille tulisi tarjota hallittu, kokonaisvaltainen elämys kattaen paitsi käyttöliittymän ja käytettävyyden, myös muun muassa aiemmat kokemukset.    

Eri kuuloiset, tuntuiset, hajuiset, makuiset ja näköiset tuotteet viestittävät ihmiselle, millainen tuote tai palvelu on. Käyttäjän kokemus alkaa jo pakkauksen käsittelystä ja avaamisesta jatkuen varsinaisen tuotteen käyttöön ja ylläpitoon.  

Käyttäjäkokemus muodostuukin monesta asiasta: tuotteen ulkoasusta, muotoilusta, helppokäyttöisyydestä, laadusta ja tuotteen tai palvelun vastaavuudesta käyttäjien tarpeisiin, ja niin edelleen, ja niin edelleen. Hengästyttävää? Kyllä, mutta ei silti vaikeaa.

Kuinka päästä alkuun? Asettaudu käyttäjiesi kenkiin! Tee mielikuvaharjoitus, miten käyttäjä kohtaa tuotteesi tai palvelusi, millaisessa ympäristössä hän todennäköisesti käyttäisi tuotetta (kaikkea ei voi kuitenkaan ennakoida), millaisia odotuksia hänellä kenties olisi, mitä hän arvostaa, jne. Siitä se lähtee - käyttäjän kokemuksen suunnittelu!

Sanna Kankaanpää

Komia on tärkiä

Frami Oy on ollut alusta lähtien mukana Seinäjoen kaupunkiseudun Komia-yhteismarkkinoinnissa. Itse olen saanut osallistua markkinointiryhmän työskentelyyn. Tulokset alkavat näkyä. Alueemme tunnettuus on parantunut, vetovoima vahvistunut, positiivinen kumu kiirinyt. Työn suolana tuli pari viikkoa sitten palkintosija valtakunnallisessa kuntamarkkinoinnin Piiri-kilpailussa. 

Kaikki siis upeasti! Kyllä, vai onko?
 
Laaja alueellinen yhteistyö, ammattimaisesti hoidettu projektijohto ja valtakunnallinen näkyvyys ovat upeita juttuja. Hyvään fiilikseen ei saisi kuitenkaan tuudittautua. Nolointa, mitä voisimme nyt tehdä, olisi kiittää ja kumartaa ja todeta, että Komia on työnsä tehnyt, Komia saa mennä.
 
Kuntien ja yritysten päättäjiltä tarvitaan nyt rohkeaa ja pitkäjännitteistä sitoutumista Komia-jatkoon. Muutamassa vuodessa rakennettu vahva alueellinen imago valuu nopeasti vessanpöntöstä ilman jatkotyötä.
 
Eikä kilpailu osaajista ja asukkaista ainakaan laannu. Mitä isompi kaupunki, sitä enemmän panostusta. Pienemmätkin alueet ovat havahtuneet. Vaasa voitti Piiri-kilpailussa rekrytointikampanjoiden sarjan. Rannikko-kilpailijamme käyttää reilusti rahaa osaajien houkuttelemiseksi. 
 
Kaupungin markkinointipäällikkö Tuula Lahti on vieraillut monilla seuduilla Suomessa kertomassa Komia-työstä. Mallia omaan markkinointiinsa ottanevat niin Salo, Kuopio kuin Oulukin.
 
Komia-markkinointia kritisoidaan eniten Seinäjoki-keskeisyydestä. Mitä kauemmaksi Lakeuden Rististä huristetaan, sitä kovemmin kiirii kitinä ”mitäs me tästä hyödymme”. Niin kunnissa kuin yrityksissä.
 
Yhteismarkkinointi on nimensä mukaisesti yhteistä markkinointia. Se ei ole Seinäjoen markkinointia, ei Kauhavan eikä Frami Oy:n. Yhteismarkkinoinnissa kukaan ei saa yksin suoraan mitään, mutta kaikki hyötyvät alueen vahvistuvasta imagosta ja vetovoimasta.
Komia-yhteismarkkinointi seisoo tai kaatuu keskuskaupunki Seinäjoen tahtoon. Mitä selkeämmin ja päättäväisemmin Seinäjoki sitoutuu alueelliseen markkinointiin, sitä uskottavampaa ja houkuttelevampaa se on niin oman alueen väen silmissä kuin kaikkien kohderyhmien kannalta.
 
Komia-markkinoinnin jatkon turvaamiseksi meidän kaikkien on syytä kysyä itseltämme ”entä jos?”. Entä jos yhteismarkkinointi lopetetaan? Entä jos kaikki Seinäjoen kaupunkiseudun kilpailijat virittävät kampanjansa iskukuntoon ja me emme? Entä jos Seinäjoen vetovoima hiipuu eikä riitä kannattelemaan aluetaloutta?
 
Itse en uskalla vastata. Siksi liputankin Komian puolesta!
 
Sanna Männikkö