Mistä on innovatiivinen kaupunki tehty?

Juuri nyt kaikki Suomen merkittävimmät kaupungit kisaavat pääsystä työ- ja elinkeinoministeriön uuteen Innovatiiviset kaupungit –ohjelmaan. Rahoitusta on luvassa isoimmille kaupungeille ja parhaimmille esityksille. Ohjelma haastaa kaupungit pohtimaan innovaatioiden edistämistä kokonaan uudesta näkökulmasta.

Kaupungit ovat perinteisesti tukeneet innovaatioiden syntymistä parantamalla tutkimus- ja koulutustoiminnan edellytyksiä, rakennuttamalla fyysisiä innovaatioympäristöjä sekä tukemalla yritysten kehityshankkeita. Uudessa ajattelussa koko julkinen toiminta investointeineen voi toimia innovaatioiden kehitysalustana.

Ratkaisuja

Uuden innovaatiopolitiikan avainsana on ratkaisulähtöisyys. Innovatiivinen kaupunki haastaa yritykset etsimään ratkaisuja oman normaalin toimintansa, hankintojensa ja investointiensa kehittämiseen. Liiketoimintaa edistetään julkisen kysynnän kautta tavoitteena edelläkävijämarkkinat.

Innovaatioita voidaan hakea esimerkiksi energia- ja vesihuoltoon, joukkoliikenteeseen, kiinteistöihin tai terveydenhuoltoon. Uudet kaavoitettavat asuin- ja työpaikka-alueet voivat toimia alustana tutkimus- ja kehityshankkeille. Kaupunkien joka tapauksessa tekemät investoinnit voivat toimia innovatiivisten ratkaisujen pilotointikohteina ja näin taata yrityksille referenssejä ponnahduslaudaksi kansainvälisille markkinoille.

Asukkaat kehittäjiksi

Innovatiivinen kaupunki valjastaa asukkaansa kehittämisen resursseiksi. Niin julkisten palvelujen käyttäjät kuin kaupungin henkilöstökin voivat toimia palveluiden ja oman asuinympäristönsä kehittäjänä. Uudessa ajattelussa innovaatiotoiminnan edistäminen ei ole kaupungeille erillinen toiminto, vaan osa kaikkea toimintaa.

Erityisesti isoimmissa kaupungeissa on jo otettu askelia kohti innovatiivista kaupunkia. INKA-ohjelma viitoittaa tietä entistä useammille. Kyse on isosta ajattelu- ja toimintatapojen muutoksesta, johon tarttuminen ei suju ongelmitta eikä hetkessä. Esteitä on helppo löytää. Toisaalta on vaikea löytää yhtään kaupungin toimintasektoria, joka ei toiminnallaan pystyisi innovaatioita edistämään.

Seinäjoella on tehty 2000 –luvulla ennakkoluulottomia ratkaisuja innovaatioympäristön kehittämisessä. Valtaosa niistä on edelleen toimivia. Silti, miksi emme tarttuisi täysillä uusiin mahdollisuuksiin? 




Leena Perämäki 
Kehitysjohtaja