Tulevana lauantaina järjestetään "Suomen toiseksi suurin maraton", joka tosin juostaan Ruotsissa. Suomalaisia jalkapareja Tukholman keskustan katuja kiertämään on ilmoittautunut 4913. Kaiken kaikkiaan maratonin kuninkuudesta kamppailee ennätykselliset 21 122 atleettia 81 eri maasta. Osanottajakatto tuli vastaan jo puoli vuotta ennen h-hetkeä. Mutta mistä kaikki lähti liikkeelle?
Anders Olsson luki vuonna 1978 Sports Illustrated -lehdestä maailman suurimmasta maratonista New Yorkissa. Hän halusi kokea tunnelman juosta suuren yleisömassan keskellä ja niin idea Tukholman maratonista syntyi.
Tuolloin Euroopassa oli vain yksi iso maraton, jossa osallistujia oli alle 2 000. Ruotsissa suurin maratonkilpailu kokosi vain parisataa osallistujaa, puhumattakaan katsojista.
Valinnan vaikeus
Maratonkoitosta varten kisaaja käy kaupassa etsimässä urheilujuomien, energiageelien ja erilaisten patukoiden täyttämiltä hyllyiltä parasta mahdollista ”apua” saadakseen riittävästi potkua pitkäkestoiseen suoritukseen.
Pakkauksia tarkastellessa silmiin osuu erilaisia termejä, kuten ”Testivoittaja”, ”Vuoden ravintolisä” ja ”Maajoukkueen valinta”.
Vakuuttavalta kuulostavia tekstejä lukiessa herää kysymyksiä, miten testit on tehty, mitä ominaisuutta testissä on painotettu, kuinka suuri testiryhmä on ollut ja onko se edes vastannut tuotteen kohderyhmää.
Kisaaja ottaa laukustaan esiin Nokian Lumian ja suuntaa valmistajan nettisivuille, mutta sieltäkään ei näytä löytyvän tietoa testeistä saati tuloksista.
Tuotteet jäävät kaupan hyllylle ja kisaaja päättää hörppiä osansa kisajärjestäjän tarjoamasta 25 000 litran urheilujuomapläjäyksestä, joka sekin lopulta osoittautuu tapahtuman yhden sponsoriyrityksen valmistamaksi.
Miten erottua kilpailevista tuotteista tai tapahtumista?
Lähtökohtaisesti oman tuotteen täytyy tietysti olla kunnossa, sillä huonosta tuotteesta kerrotaan keskimäärin yli kahdellekymmenelle kaverille ja hyvästä vain kuudelle.
Hyvä tuote ei kuitenkaan aina riitä, vaan se pitää osata markkinoida onnistuneesti ja tuotteen jakelukanavien tulee olla sellaisia, että tuote kohtaa potentiaaliset ostajat. Pakkaukselle kannattaa lisäksi suunnitella kohderyhmää houkutteleva ulkoasu.
Testausasioissa kannattaa ottaa yhteys alan ammattilaisiin, ja mielellään jo tuotekehitysvaiheessa.
Objektiiviset testitulokset kertovat tuotteen todellisen tilan, ei yrityksen omien ”sinivalkoisten” silmälasien välittämää kuvitelmaa tuotteen iskukyvystä. Samalla saadaan tietoa, mitkä ominaisuudet ovat käyttäjille tärkeimpiä ja mitkä seikat vaikuttavat heidän ostopäätökseensä.
Jatkuva kehittäminen
Tuotteen noustessa hitiksi ei tule tuudittautua hyvänolontunteeseen, vaan tarvitaan jatkuvaa uudistamista. Tuotekehityksen tulisi porskuttaa koko ajan, jotta tuotteet tulevaisuudessakin vastaavat käyttäjien tarpeita ja ovat askeleen edellä kilpailijoita.
Tukholman maratontapahtumaankin uudistuksia tulee vuosittain. Ensimmäisenä vuonna maratoonareille tarjottiin hampurilaisia, mutta pian opittiin, että maratoonarit tarvitsevat hiilihydraattipainotteista tankkausta.
Nykyään juoksureitin varrella esiintyvät lukuisat bändit ja oman suorituksen analysointia helpottavat siruajanoton avulla saatavat tarkat väliajat jokaiselle kisaajalle.
Kuortaneen urheiluopistolla 29.5 järjestetyn liikuntapelialan tulevaisuusfoorumin innoittamana herää ajatus, että juostaanko Suomen suurin maraton tulevaisuudessa virtuaalitekniikkaa apuna käyttäen Miami Beachin rannoilla?
Mistä ne kuningasideat sitten oikein tulevat?
No käyttäjiltä tietenkin. Tutkimuksen mukaan 96 % uusista innovaatioista syntyy käytäntölähtöisesti (doing, using, interacting) ja vain 4 % tiede- ja tutkimuslähtöisesti (science, technology, innovation).
Missä vaiheessa sinun kuningasideasi tai tuotteesi on kosketuksissa käyttäjien kanssa?
Matti Taini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti