Oletko koskaan joutunut seuraavanlaiseen tilanteeseen? Olet lähdössä katsomaan myynnissä olevaa asuntoa. Lähdet toiveikkaana matkaan, kun saat ilmoituksen, että asunto on jo myyty. Ensimmäiseksi päälle iskee harmitus, koska sinun piti olla ensimmäinen, joka näkee asunnon. Seuraava tunne onkin jo voimakkaampi, koska saat kuulla, että joku oli maksanut pyydetyn hinnan näkemättä asuntoa. Näkemättä! Miten kukaan ostaa mitään näkemättä?
Uskaltaisin väittää, että suurin osa ihmisistä ostaa vain valmiiksi pureskeltuja ideoita. Tällä tarkoitan sitä, että uskomme asioihin, jotka voimme todentaa ja nähdä mieluummin omin silmin. Asuntokaupassa kielteinen päätös voi tarkoittaa, että tapetit ovat vääränlaiset tai vanhalla asukkaalla on liikaa tavaraa ja huono maku. Huoneet tuntuvat pieniltä, asunto ei tunnu kodilta ja energiat ovat vääränlaiset.
Pienempi joukko ihmisistä kurkkii kulman taakse ja kuvittelee sen, mitä silmät eivät näe. He näkevät asunnon ilman tavaroita ja ovat jo mielessään kaataneet muutaman seinän. Keittiön kaakelit on valittu ja remonttibudjetti kutakuinkin hahmotettu.
Vielä pienempi joukko ostaa asunnon näkemättä sitä. He perustavat ratkaisunsa pohjakuvaan ja alueen arvoon. Asunnon kunnolla ei sinällään ole väliä, jos hinta on oikea. Se on sijoitus tulevaisuuteen.
Tämä pieni joukko etsii aktiivisesti uutta, jalostaa puolivalmista ja käärii rahat myymällä muille toimivia ideoita. Arvioni ei nojaa tutkimuksien tuloksiin, vaan on täysin oma näkemykseni.
Löytyykö romun seasta aarteita?
Olen seurannut mielenkiinnolla fox tv -kanavalta Huutokaupan metsästäjät –nimistä reality-sarjaa. Sarjan idea kiehtoo mieltäni, koska ostajat huutavat hylättyjä varastoja, jotka ovat täynnä romua. Ostajille avataan varaston ovi ja he näkevät vain hetken varaston sisään. Huuto käy kiivaana ja perustuu pieniin muruihin näkymästä.
Kun kauppa on lyöty lukkoon, uusi omistaja saan tutkia varastoa. Löytyykö romun seasta aarteita, vai osoittautuuko kauppa huonoksi? Joku on nähnyt vanhan aseen tukin, toinen taas kulman antiikkisohvasta. Kaikki perustuu harjaantuneeseen silmään, huomiokykyyn ja yleiskuvaan varaston sisällöstä.
Uskon, että uusien ideoiden synnyttäminen vaatii harjoittelua ja ajatuksien villiä tuulettamista joka päivä. Hyviä sijoituksia ei opi tunnistamaan hetkessä, ei vaikka sijoitus kohdistuisi kuntosalikorttiin. Jos peilistä näkyy ainoastaan ylipainoinen suomalainen mies, eikä pää synnytä mielikuvaa kuoren alla ärjyvästä huippukuntoisesta urosleijonasta, sijoitusta on hankala perustella itselleen. Ajattelun siirtämistä tulevaisuuteen kannattaa siis rohkeasti harjoitella, oli kyse sitten yritysideasta tai sijoittamisesta. Rohkeus tehdä päätöksiä etukenossa syntyy vain tulevaisuuden rohkeasta arvailusta.
Tähtien tekeminen kutkuttavaa mutta karua
Työskennellessäni levy-yhtiössä jouduin miettimään työkseni sitä, mihin artistiin tai bändiin yhtiön tulisi sijoittaa ja missä kunkin taitelijan markkinat olisivat. Tärkein tehtäväni oli löytää uutta mielenkiintoista musiikkia julkaistavaksi. Tilanne oli kutkuttava, mutta karu. Jos uusia tähtiä ei löytyisi tasaisella vauhdilla, se vaikuttaisi koko firman toimintaan.
Me tuottajat vastasimme siitä, että koneisto jauhoi tulosta kvartaalien odotuksien mukaisesti. Meidän ammattiryhmämme taas voitiin jakaa kahteen eri ryhmään. Oli ihmisiä, joiden luovuus oli parhaimmillaan yhdistelemään jo käytössä olevia asioita: Artistit laulamassa rippikoululauluja, Edelmann ja virret tai lauluja sinisiin hetkiin. Toiset meistä taas kolusivat kellareita ja jalostivat tuntemattomista taiteilijoista helmiä.
Miten sitten löytää noita lahjakkaita, mutta tuntemattomia helmiä? Ainakin minun kokemukseni mukaan suurin osa lahjakkaista taiteilijoista saa kylmää kyytiä kurkottaessaan tähtiin. Suurimmalle osalle sanotaan joka luukulla ei ja menestymisen mahdollisuuksien kerrotaan olevan minimaaliset. Näitä esimerkkejä löytyy historiasta monta: Dingo, Sunrise Avenue, Lauri Tähkä & Elonkerjuu.
Prosessi on hyvin samanlainen kuin asuntokaupassa. Minun kokemukseni mukaan 90% ihmisistä ostaa vain valmista, koska heillä ei ole mielikuvitusta nähdä asuntoa eri kulmasta. Jos asunnossa on liikaa tavaraa ja tapetit ovat kauheat, se ei tunnu omalta. Sijoittaja taas näkee tavaroiden läpi, osaa kuvitella miltä seinät näyttävät remontin jälkeen ja tekee sillä perusteella valintansa.
Osku Ketola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti